Isko Korpela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isko Ilmari Korpela (15. heinäkuuta 1907 Keuruu – 27. maaliskuuta 1990 Kaarina[1]) oli 1920- ja 1930-luvuilla kansallisesti tunnettu suomalainen pikaluistelija. Hän oli mukana valittaessa Suomen pikaluistelijoita St. Moritzin vuoden 1928 olympialaisiin mutta ei päässyt kisajoukkueeseen. Ammatillisen uran Korpela teki Savon alueella metsähoitajana.

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpela kilpaili 1920-luvulla pikaluistelussa SM-mitaleista. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana Kuopion Luistinseuran juniorisarjoissa. Vuoden 1925 juniorimestaruuskilpailuissa Korpela otti ylivoimaisen poikien Suomen mestaruuden.[2] Vuonna 1926 hän nousi yhteispisteissä SM-hopealle. Näissä Viipurissa pidetyissä mestaruuskisoissa suomenmestaruuden voitti Uuno Pietilä, mutta Thunberg ja Skutnabb eivät osallistuneet kisoihin. Seuraavana vuonna hän sijoittui 11:ksi, mutta Tampereella käydyissä MM-kisoissa Korpela oli neljänneksi paras suomalainen ja kokonaissijoituksessa seitsemäs. Lisäksi hän oli 500 metrin kisan voittaja. Tampereen MM-kisat jäivät hänen ainoiksi kansainvälisiksi mestaruuskisoiksi[3].

Korpela oli ehdolla vuoden 1928 St. Moritzin talviolympialaisiin.[4]

Pikaluistelussa Korpela oli myöhemmin mukana Oslon vuoden 1952 talviolympialaisten pikaluistelun suomalaisten olympiaehdokkaiden valmennusleirillä Kuopiossa, jossa oli marraskuussa 1951 harjoitteluun sopiva jäätynyt vesialue.[5]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6]

  • 500 metriä: 45,24 (10. maaliskuuta 1928, Viipuri)
  • 1 000 metriä: 1.43,10 (25. tammikuuta 1925, Savonlinna)
  • 1 500 metriä: 2.29,5 (14. tammikuuta 1928, Tampere)
  • 3 000 metriä: 6.09,8 (25. helmikuuta 1937, Helsinki)
  • 5 000 metriä: 9.10,4 (20. maaliskuuta 1926, Kuopio)
  • 10 000 metriä: 19.27,0 (12. maaliskuuta 1927, Kuopio)

Työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isko Korpela opiskeli yksityisoppilaana ylioppilaaksi Kuopion lyseossa syksyllä 1933[7] ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Hän valmistui metsänhoitajaksi talvisodan jälkeisenä välirauhan aikana 1940.[8]

Sen jälkeen hän toimi avustavana piirimetsänhoitajana Keski-Suomessa ja sen jälkeen piirimetsänhoitajana Pohjois-Savon metsänhoitolautakunassa. Vuonna 1945 hän siirtyi Metsäliiton palvelukseen piirimetsänhoitajana sijaintipaikkanaan Kuopio.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolleita - Metsänhoitaja Isko Ilmari Korpela. Helsingin Sanomat, 28.4.1990, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.7.2023.
  2. ↑ Isko Korpelasta tuli ylivoimainen juniorimestari. Poikien Urheilulehti, 1.2.1925, s. 7-9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.7.2023.
  3. ↑ Isko Korpela speedskatingstats.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Thunberg aikoo luistella lujasti. Helsingin Sanomat, 12.11.1927, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.7.2023.
  5. ↑ Olympiakiitäjämme olivat eilen illalla jo luistimilla. Helsingin Sanomat, 10.11.1951, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.7.2023.
  6. ↑ Isko Korpela speedskatingnews.info. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Uusia ylioppilaita. Savon Sanomat, 23.9.1933, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.7.2023.
  8. ↑ a b 50 vuotta: Piirimetsänhoitaja Isko Korpela Kuopiossa. Helsingin Sanomat, 15.7.1957, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.7.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isko_Korpela&oldid=22222781”