Isak Räsänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isak Räsänen (1881 – 1942) oli suomalainen rakennusmestari, keksijä ja kiuasvalmistaja Kastor Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.[1]

Isak Räsäsen vanhemmat olivat vanginvartija Vilhelm Räsänen (1843–1890) ja Helena Pitkänen (1838–1925).lähde? Hän suunnitteli ja teki muurattuja uuneja rakentamiinsa taloihin. Räsänen sai lukuisia puuhellojen ja kiukaiden kehittämiseen liittyneitä patentteja Yhdysvalloissa jossa hän matkusteli näissä asioissa jo 1920- ja 1930-luvuilla. Hän kehitti noin vuonna 1910 Ihanne-lämmityslaitteen jossa ilmaa kierrätettiin tulipesässä ja johdettiin tulipesän ohikulkenut lämmitetty ilma kanavia pitkin muita huoneita lämmittämään. Lämmityslaitetta voitiin käyttää myös pelkän veden lämmittämiseen ja puun käyttö pieneni huomattavasti. Räsänen perusti Viipuriin vuonna 1908 Ihanne-lämmitystoimiston ja Lämmityslaite Oy:n joista muodostui myöhemmin vuonna 1916 Kastor Oy.[1]

Kastor Oy alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa tehtaalla valmiiksimuuraatuja liesiä ja uuneja. Kastorin tehdas siirtyi vuonna 1923 Viipurista Helsingin Pitäjänmäelle, jossa se toimi vielä 1970-luvulla. Vuonna 1928 Kastor alkoi valmistaa sarjatuotantomallisia kiukaiden kuoria ja vuonna 1931 tehtaalla valmiiksi muurattuja pönttökiukaita. Vuonna 1934 aloitettiin jatkuvalämmitteisten saunankiukaiden valmistus sarjatuotantona. Kiukaiden patentti oli ostettu vuonna 1932 Johan Backmanilta, joka osallistui myös kiukaiden kehittämiseen. Kastorin uusi kiuastehdas valmistui Riihimäelle, jossa se toimii edelleen. Vuonna 2001 ruotsalainen vuonna 1960 perustettu Ab El-spiraler kiuasvalmistaja, jonka tuotemerkkinä on Tylö osti Kastorin. Kastorin Riihimäen tehdasta laajennettiin 2004 kolminkertaiseksi pinta-alaltaan. Kastor on nykyisin osa Helo-konsernia ja on erikoistunut puulämmitteisten kiukaiden valmistukseen.[1]

Isak Räsänen perusti vuonna 1927 yhdessä vaimonsa maisteri Ada Äijälän kanssa Helsinkiin oman koulun, 8-luokkaisen Uuden Yksityisen yhteislyseon, joka toimi aluksi Balderin talossa Aleksanterinkatu 12:ssa. Ada Äijälä toimi koulussa opettajana ja oli koulun johtajana kuolemaansa saakka 1928. Koulu siirtyi vuonna 1991 Nurmijärven Klaukkalaan ja toimii nykyään nimellä Arkadian yhteislyseo.[2]

Räsänen asui Espoon Leppävaarassa, jossa hänellä oli huvila. [3]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Svar å tidningspolemik, rörande "Ihanne"-ugnar vidlådande eldfarlighet och tilltäpping. Helsingfors 1915 (15 s.)
  • Kotien lämmityslaitteista Euroopan eri maissa : esitelmä Albergassa. Lämmityslaite, Helsinki 1921 (15 s.)
  • Kastor-uuni ja Tarjanteen uuni : julkaistu Uudessa Suomessa 19. 5. 1923. Helsinki 1923 (6 s.)
  • Asuntorakennuspiirustuksia : pieni- ja keskikokoisia asuntoja varten. Kirjavälitys, Helsinki 1925 (24 s.)
  • Kotien lämmityslaitteet : niiden rakenne- ja hoito-opas. Tieto ja taito 49. WSOY 1926 (71 s.)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Helon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Arkadian yhteislyseon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Toimitusjohtaja Isak Räsäsen huvila Leppävaarassa. Tulevaisuuden rakennukset rakennetaan ra-rakennuslevystä, 01.01.1938, nro null, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.4.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isak_Räsänen&oldid=22060274”