Irlantilainen säkkipilli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uilleann pipes eli suomeksi irlantilainen säkkipilli (engl. ’union pipes’, ’Irish pipes’) tai Uilleann-pilli on palkeilla ja säkillä soitettava, irlantilaisen kansanmusiikin perinteinen puhallinsoitin eli aerofoni. Säkkipillin tapauksessa äänen synnyttää kahden ohuen, kapean, tyveä kohti kapenevan bamburuokolehdykän värähtely. Tyvestään lyhyeen, ohueen metalliputkeen punottuna ja yhteen liitettynä sekä melodiapillin päässä olevaan korkilla tiivistettyyn reikään metalliputken pää työnnettynä ne muodostavat tiiviin ilmatien, koska säkkipillin ruokopilli on sisällä liitoskappaleessa, jonne melodiapillin pää on työnnettynä. Tällainen ruokopilli valmistetaan aina erityisesti kyseistä säkkipillivalmistajan tekemää soitinta varten, mutta niistä on myös myynnissä yleismalleja, jotka sopivat eri pilleihin riippuen liitoksen koosta. Jotkut soitinrakentajat tekevät niitä tilauksestakin (se on hieman oboen tai fagotin ruokopilliä eli ns. rööriä vastaava). Liitoskappaleesta lähtee ohut metalliputki, joka on suoraan liitetty tiiviillä liitoksella säkkiin, jotta sitä kautta ilma pääsee sopivalla paineella synnyttämään äänen värähtelyn ruokopillissä.lähde?

Uilleann on vanha iirinkielinen sana, joka tarkoittaa kyynärpäätä. Nimitys tulee siitä, että irlantilaisessa säkkipillissä on palkeet, joita oikealla kyynärvarrella pumppaamalla vasemmassa kainalossa oleva säkki saadaan täyttymään.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlantilainen säkkipilli löi läpi kansanmusiikissa varsinaisesti 1800-luvulla, mutta jo 1700-luvulta on löytynyt viittauksia highland-säkkipilleistä poikkeavaan, ei-puhallettavaan säkkipilliin, jossa on palkeet.[2] Soitinta kehitellessä oletetaan mallina olleen sotaväen marsseissa käytetyn skotlantilaisen Highland Pipesin lisäksi ranskalaisen Musetten.lähde?

Irlantilainen säkkipilli on verrattavissa soittotyyliltään Euroopassa käytössä oleviin pienempiin sisarsoittimiinsa, kuten nykyäänkin Brittein saarilla soitettavaan Northumbrian smallpipesiin, joka eroaa kuitenkin ominaisuuksiltaan irlantilaisesta säkkipillistä siten, ettei Northumbrian pipesin melodiapillissä ole läppiä ja sen pää on kokonaan suljettu, jolloin äänet syntyvät siinä paineistetusti vain yksi sormi kerrallaan ylös nostamalla ja soitto kuulostaa näin ollen katkonaiselta.[3] Irlantilaisen säkkipillin melodiapillin sormitukset taas ovat monimutkaisempia useamman yhtäaikaisen ylös nostetun sormen ja pillin pään reideltä irti noston yhdistelmiä.[4]

Rakenne ja toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täysi setti.

Irlantilainen säkkipilli koostuu melodiapillistä, pussista ja säkkipillistä riippuen kolme tai kuusi pilliä eri sointujen ja äänien soittamista varten.

Melodiapillistä on ammattilaisten käytössä yleistynyt myös läpillä varustettu kromaattinen pilli, jolloin d-vireisessä melodiapillissä ovat esimerkiksi c-, f- ja gis-läpät. Harjoituspilleissä on kuitenkin käytössä yleisesti läpätön melodiapilli, jolloin sillä voi soittaa vain D-duuriasteikon sävelillä. Uilleanin melodiapilliä valmistetaan myös muihin kuin d-viritykseen, mutta d-chanter on kaikkein yleisin ja myös tinapillissä yleistynyt viritys, mistä johtuen useimmiten melodiat kulkevat irlantilaisen kansanmusiikin sävellyksissä D-duurissa tai h-mollissa (rinnakkainen molli).

Säkkipillin soittaminen tapahtuu paineistettuna, mistä syystä melodiapillin toinen pää on avoin. Näin se toimii yhtenä läppänä, kun kaikki muut reiät ovat suljettuina, eli katkos päätä reittä tai polvea vasten painaen ja ylös siitä irti nostaen saavat aikaan matalimman äänen ('normaalivirityksessä' d:n) syttymisen ja tauon äänten välille taas pilliä reittä vasten painamalla. Kun myös tämä pillin pään ’läppä’ tällä tavoin sulkeutuu, melodiapillin ääni vaimenee kokonaan, kun kaikki muutkin seitsemän (tinapillin sormituksen mukaisen kuuden sormireikien lisäksi myös peukaloreikä käytössä) perusäänten sormireikää on peitettynä. Kun soittaja avaa vähintään yhden näistä kahdeksasta reiästä, melodiapillistä kuuluu halutun sävelkorkeuden ääni, jonka ylempi oktaavi saadaan aikaan ylipuhaltamalla eli paineistamalla - vähän samoin kuin puhalletaan oktaavissa tinapillillä tai huilulla - mikä säkkipillissä synnytetään painamalla vain kyynärvarrella lujemmin säkkiä.[5] D-vireisen melodiapillin fissästä ylöspäin olevien asteikon sävelten soittamiseen on kaksi vaihtoehtoa suljettu (loose) tai avoin (open) sormitus (fingering) riippuen melodiapillistä, kumpi näistä on soittajalle tai melodiapillille sopivin ja kuulostaa viritykseltään puhtaalta.[6]

Irlantilaisessa säkkipillissä on palkeet, joita oikealla kyynärvarrella pumppaamalla vasemmassa kainalossa oleva säkki saadaan täyttymään[1]. Palkeet on sidottu niiden päältä nahkahihnalla läheltä kyynärpäätä kiinni käteen, jotta ne avautuvat nostettaessa ja vetävät ilmaa sisäänsä ja vastaavasti kädellä painettaessa puhaltavat ottamansa ilman säkkiin. Tämä tekniikka mahdollistaa jatkuvan ilmavirtauksen säkkipillin pilleihin, jolloin osa pilleistä saadaan soittamaan yhtenäistä ääntä periaatteessa vaikka kuinka pitkään.

Puolikas setti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kutsutussa puolikkaassa setissä (engl. half set) on mukana kolme säestävää drone-pilliä, jotka soittavat melodiapillin alinta ääntä, oktaavia ylempää, samalta korkeudelta ja oktaavia alempaa jatkuvasti, kunnes niiden venttiili suljetaan peukalolla sen koukusta vetämällä tai ranteella painamalla. Ne ovat tiiviisti kiinni omassa erillisessä liitospalassaan, niin että ne saavat säkistä ilmaa yhtäaikaisesti tai toisaalta voivat olla pois päältä yhtä aikaa, kun ilmavirran sulkuventtiili painetaan ranteella tai vedetään peukalolla kiinni (riippuen pillien valmistajan käyttämästä läppämekanismista).

Täysi setti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kutsutussa täydessä setissä on vielä lisäksi kolme regulaattoripilliä yksinkertaiseen sointujen säestykseen - samalla tavoin paineistettuna kaikki kolme pilliä kuin melodiapilli pää reittä vasten suljettuna - eli regulattoreissa pää on suljettu pysyvästi ja vain läppiä käyttäen, niin että kolmeakin läppää yht’aikaa kaikista eri regulaattoreista ranteella painettaessa saadaan kolmisointu syttymään ja kuulumaan niin kauan kuin soittaja pitää läppiä auki.

Soiton opettelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uilleann-säkkipillin soiton oppiminen kunnolla ja sen hallinta taitavasti ja vireessä soittaen vaatii usean vuoden aktiivisen harjoittelun. Lyhyemmässäkin ajassa harjoittelusetillä oppii soittamaan melodiaa, mutta vähintään kolmen vuoden harjoittelulla oppii soittamaan puhtaasti.kenen mukaan?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Larsen, Grey: The Essential Guide to Irish Flute and Tin Whistle, s. 37. Mel Bay Publications, Inc., 2003. ISBN 978-0786649426 (englanniksi)
  2. ↑ Skinner Sawyers, June: The Complete Guide to Celtic Music : From the Highland Bagpipe and Riverdance to U2 and Enya, s. 87. Aurum Pr Ltd, 2000. ISBN 978-1854106940 (englanniksi)
  3. ↑ Richard Butler: [northumbrianpipes.com/ThePipes.html Northumbrian Pipes - Description] Arkistoitu 17.8.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Howard, Brian L.: [howardmusic.co.uk/owners_club/uillean_pipes_finger_chart.htm A Comprehensive Fingering Chart for the Howard Uilleann Pipe Chanter] 2003 - 2008. Arkistoitu 4.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Clarke, H.J.: The New Approach to Uilleann Piping : Comprehensive Introduction to the Irish Uilleann Pipes, s. 6. Ossian Publications, 1998. (englanniksi)
  6. ↑ Spillane, Davy & Walsh, Tommy: The Davy Spillane uilleann pipe tutor : Book One, Basic, s. 5. Walton’s Manufacturing Ltd, 1996. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soittonäytteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Irlantilainen_säkkipilli&oldid=20924351”