Irlannin maantiede
.jpg)
Irlannin maantiede kertoo Irlannin maantieteeseen liittyvistä asioista. Irlannin ja Ison-Britannian välissä ovat Irlanninmeri ja Pyhän Yrjön kanaali. Rannikkoseutujen lähellä on merivirtoja, jotka lämmittävät rannikkoalueiden ilmastoa, joka on hyvin merellinen. Myös alankomailla talvet ovat leudompia kuin vuoristossa, missä ilmasto kylmenee nopeasti ylöspäin mentäessä. Irlannin ilmasto on hyvin sateinen, etenkin vuoristoalueilla. Sateisuuden sekä kesien viileyden ja maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi Irlannissa on paljon nummia ja soita.lähde?
Pinnanmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irlannin länsirannikolla on paljon niemiä ja merenlahtia. Irlannin vuoristoja ovat Wicklowvuoret, Partryvuoret ja Nephin Begin vuorijono.[1] Wicklowvuorilla on kansallispuisto. Puiston alue on Dublinin eteläpuolella, ja alueen koko on 23 000 hehtaaria.[2]
Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irlannin pisin joki on Shannon, joka sijaitsee Luoteis-Cavnissa ja joka on 259 kilometriä pitkä. Sen valuma-alue on 15 695 neliökilometriä. Joki ohittaa Limerickin kaupungin alapuolella olevalla alangolla. Shannon saa vetensä Irlannin keskiosassa sijaitsevilta soilta ja alangolta.[3]
Irlannin saaren suurin järvi Lough Neagh sijaitsee Isolle-Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin puolella.
Lough Corrib on Irlannin saaren toiseksi suurin järvi, ja se sijaitsee Galwayssa. Sen alueella on yli 300 saarta.[4] Irlannin pohjoisosassa on järvi Lough Erne, joka sijaitsee puolivälissä Ernejoen suistoa.[5] Shannon-joen juoksun varrella sijaitsevia järviä ovat Lough Ree, Lough Allen ja Lough Derg.[6]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irlannin ilmasto on merellinen. Idässä ja etelässä on kuivinta, ja idässä ja sisämaassa on hiukan lämpimämmät kesät ja kylmemmät talvet kuin muualla. Siellä voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitkään edes kukkuloilla. Dublinissa maan itäosassa on lämpimimmän kuun eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 päivänä jokaisessa kuussa, yhteensä 50–76 mm kuukaudessa.[7] Galwayssä länsirannikolla lämpötilaolot ovat lähes samanlaiset, mutta sadepäiviä on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sademäärät 52–132 mm. Eniten sataa syksyllä ja talvella.[8] Belmulletissa saaren luoteisnurkassa lämpimimmän kuun eli elokuun keskimääräinen ylin lämpötila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 päivänä jokaisessa kuussa, talvella yli 120 mm kuukaudessa.[9]
Luonto ja luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja.[10] Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.[11]
Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hyönteislajia.[12] Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä: metsälepakko, saukko ja orava.[13] Kärpästä, metsäjäniksestä ja närhestä on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.[13][14]
Irlannissa ei elä yhtään käärmelajia. Legendan mukaan Pyhä Patrick karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.[15]
Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekä maa- että merikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 Donegalissa kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.[16]
Maassa on kuusi kansallispuistoa: Ballycroyn, Burrenin, Connemaran, Glenveagh’n, Killarneyn ja Wicklowvuorten kansallispuisto.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liisa Honkala: Maailmalla, Eurooppa, s. 62–63. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33475-1
- ↑ Wicklow Mountains National Park nationalparks.ie. Viitattu 28.3.2023. (englanniksi)
- ↑ River Shannon Britannica. Viitattu 28.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Louhgh Corrib Discover Ireland. Viitattu 28.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Make a splash at Lough Erne ireland.com. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Lough Ree Longford.ie. Viitattu 28.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Dublin, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Galway, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Belmullet, Ireland World Meteorological Organization. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Land Use. Ireland's Environment 2008. Arkistoitu 14.12.2010. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Nature Environment Protection Agency. Arkistoitu 31.1.2012. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Protected Sites in Ireland. National Parks & Wildlife Service. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Marnell, F., Kingston, N. & Looney, D.: Ireland Red List No. 3: Terrestrial Mammals National Parks and Wildlife Service, Department of the Environment, Heritage and Local Government, Dublin, Ireland.
- ↑ Jones, Calvin: Did you know? Eurasian Jay (Garrulus glandarius) Ireland's Wildlife. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Glaciers, Not St. Patrick, Kept Snakes out of Ireland. Environmental Graffita Magazine. Arkistoitu 30.4.2010. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Making a return to old habitats – Donal Hickey reports on the fate of the golden eagle in Ireland and Scotland. The Irish Examiner. 7.7.2008. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ National Parks in Ireland National Parks & Wildlife Service. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irlannin maantiede Wikimedia Commonsissa
