Iridium (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa satelliittipuhelinoperaattoria nimeltä Iridium. Iridium on myös alkuaine.
Iridium Communications Inc.
Kotipaikka Yhdysvallat Yhdysvallat
Tuotteet satelliittipuhelinoperaattori

Iridium Communications Inc. (entinen Iridium Satellite LLC) on yhdysvaltalainen satelliittipuhelinverkko-operaattori. Iridium on myös kyseisten satelliittien ja niiden muodostaman konstelaation nimi.

Motorola 9500 -satelliitti-
puhelin

Järjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iridium-satelliittikonstellaatio perustuu 65:een matalilla kiertoradoilla yli 700 kilometriä Maan pinnan yläpuolella lentävään satelliittiin. Näiden lisäksi on kiertoradalla varasatelliitteja. Järjestelmä suunniteltiin alun perin 77 satelliitista muodostuvaksi, jonka vuoksi se nimettiin alkuaineen numero 77 mukaan.

IT-kuplan osa - vaikea alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmä käynnistettiin 1. marraskuuta 1998, IT-kuplan aikana. Se oli suunniteltu 1990-luvun alussa eli aikana, jolloin avaruusteollisuudella oli kylmän sodan jälkeinen matalasuhdanne.

Yhtiö haki konkurssisuojaa jo 13. elokuuta 1999 palvelun suosion osoittauduttua vaisuksi ja GSM-yhteyksien laajetessa vuosikymmenen pituisen rakennusurakan aikana. Satelliitit olivat kuitenkin kiertoradalla ja yksityisten sijoittajien perustama Iridium Satellite LLC avasi palvelun uudelleen vuonna 2001.

Pääasiallisena asiakkaina Iridiumilla ovat yritykset ja julkisyhteisöt, jotka tarvitsevat sijainnista riippumattomia puheluyhteyksiä. Yhdysvaltain armeija käyttää järjestelmää laajasti, joka lienee subvention muoto kuten se, että Italian asevoimat käyttää vastaavaa Globalstar-järjestelmää. Iridium-puhelimet toimivat esimerkiksi GSM-puhelimia huomattavasti heikommin sisätiloissa, josta syystä ne eivät ole herättäneet yksityiskäyttäjien kiinnostusta ja myös käyttö oli kallista.

Yritys ei anna palvelua käytettäväksi Pohjois-Koreassa poliittisista syistä osana Yhdysvaltain yleisempää ko. maan saartoa, Sri Lankan sisällissodan aikana tamilisisseiltä pyrittiin estämään tämä kommunikaatioväylä ja ilmeisesti talouspoliittisista syistä Unkarissa ja Puolassa.lähde?

Heinäkuun alussa vuonna 2007 Iridium julkaisi ennakkotiedon aikeestaan rakentaa Iridium NEXT-konstellaatio.[1] Toukokuussa 2010 Iridium maksoi 19 miljoonan dollarin varausmaksun nimeämättömälle laukaisupalveluyritykselle (Space Exploration Technologies?) samalla, kun Thales-Alenia Space ja Lockheed-Martin suunnittelevat uusia tietoliikennesatelliitteja. Järjestelmän rahoituksen pääosaa haetaan Ranskan valtion Coface vientiluottovirastolta ja Yhdysvaltain liittovaltion Export-Import Bank of the United Statesilta. Tässä vaiheessa Iriudiumilla oli maailmanlaajuisesti 400 000 tilaajaa. Sen suoranaisen kilpailijan Globalstarin satelliiteissa on havaittu ikääntymisen aikaansaamia häiriöitä puheyhteyksissä. Sen välilliset kilpailijat Inmarsat ja TerreStar ovat puolestaan haastamassa satelliittimatkapuhelimen yhdistelmä-matkapuhelimilla, joilla voi puhua maanpäällisessä ja satelliittitutkiverkossa. Järjestelmän rakentaminen on jälleen ajoittunut ajankohtaan, jossa kaupalliset satelliittien markkinat ovat kutistuneet ja sotilaallisten ja muiden julkisen sektorin suoraan rahoittamien satelliittien rahoitus on niin korkealla tasolla, että kasvua - etenkin budjettivajeiden korjausten aikana - ei löydy.[2]

Iridium-satelliittien havainnointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iridium-satelliitti.
Iridium-välähdys ja komeetta 17P/Holmes (vasempaan sat.lautasesta).

Iridium-satelliittien erityispiirre on se, että niiden peilimäiset antennit heijastavat sopivaan asentoon osuessaan kirkkaan valokiilan maan pinnalle, joka voidaan paljain silmin havaita kirkkaana, noin 10 sekunnin mittaisena välähdyksenä. Välähdysten ennustamiseen on tehty useita sekä World Wide Webissä että ilman verkkoyhteyttä toimivia ohjelmistoja.

Iridiumin toinen sukupolvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iridium-konstellaatiota ollaan uusimassa, alku tälle tapahtui korkean öljyn hinnan ja helposti liikkuvan rahan aikaan. Vuosina 2009-2010 hanke näyttää etenevän Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusteollisuuden elvytyksen tai sen avulla, ettei parempiakaan sijoituskohteita ole kenen mukaan?. Toisen sukupolven satelliiteista kilpailivat Lockheed Martin ja Thales Alenia Space. Ranskan ja Italian valtiot olivat valmiita lainoittamaan 1,5 miljardia dollaria kaikkiaan 2,7 miljardia dollaria maksavasta investoinnista. Lockheed-Martin haki tukea Yhdysvaltain liittovaltion vientitukilaitokselta (Export-Import Bank of the United States), joka lainoittaa yhdysvaltalaisten yritysten vientihankkeita.[3] Thales Alenia Space voitti kilvan kesäkuun alussa 2010 yhteensä 2,1 miljardin dollarin urakan, jonka rahoittaa pääosin Ranskan valtio vientitukilainoistusorganisaationsa kautta. Urakka koskee 81 tietoliikennesatelliitin valmistusta, joten sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Ranskan ja Italian avaruusteollisuuksille.[4] Pian tämän urakan solmimisen jälkeen Iridium ilmoitti tilaavansa 400-500 miljoonalla dollarilla satelliittien laukaisuja SpaceX-yritykseltä.[5] Kesäkuun lopulla 2010 Thales Alenia Space osti yhdysvaltalaiselta Intellectual Ventures-yhtiöltä Iridiumin tuoteoikeudet, jolle alkuperäisen Iridium-järjestelmän patentit olivat siirtyneet Motorolan johtaman Iridium-yrityksen konkurssissa 1990-luvun lopulla.[6] Lokakuun alussa 2010 Iridium sai Ranskan vientisubventio-organisaatiolta (Coface) 1,8 miljardia dollaria tukea satelliittien valmistukseen.[7] Tammikuussa 2011 Thales-Alenia Space ilmoitti valinneensa arizonalaisen Orbital Sciences Corporationin satelliittien ja niiden hyötykuorman kokoajaksi 150 miljoonan dollarin korvausta vastaan; toisaalta on arvioitu, että 40% satelliittien rakentamiskustannuksista (kokonaisuudessaan 2,1 miljardia dollaria) syntyy Yhdysvalloissa [8]

72 satelliittia laukaistaan avaruuteen vuosina 2015-2017 yhdysvaltalaisilla Falcon 9-kantoraketeilla, 9 satelliittia laukaistaan tarpeen vaatiessa korvaamaan avaruudessa rikkoontuneet satelliitit. Kesäkuussa 2011 yhtiö solmi varalaukaisusopimuksen (kaikista 72 satelliitista) venäläisen rakettiyhtiön kanssa, jos Falcon-laukaisut eivät onnistu, satelliitit laukaistaan Dnepr-raketeilla.[9]

Thales-Alenia Space tilasi huhtikuussa Lockheed-Martin yhtiöltä satelliittien sovellusohjelmistot.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iridium (yritys).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iridium_(yritys)&oldid=20853928”