Iranin Kurdistanin Komala-puolue

Iranin Kurdistanin Komala-puolue
کۆمەڵەی شۆڕشگێڕی زەحمەتکێشانی کوردستانی ئێران
Perustettu	27. lokakuuta 1969
Johtaja	Abdullah Mohtadi 1. pj, Siamak Modarresi
Infobox OKNimi-testi OK

Iranin Kurdistanin Komala-puolue (engl. Komala party of Iranian Kurdistan, kurdiksi کۆمەڵەی شۆڕشگێڕی زەحمەتکێشانی کوردستانی ئێران‎, Komełey Şorrişgêrrî Zehmetkêşanî kurdistanî Êran) on Iranin Kurdistanissa toimiva puolue, joka toimii maallisen hallituksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Komala pyrkii vapaaseen, demokraattiseen ja liittovaltion Iraniin. Komala-puolue on nykyään Sosialistisen internationaalin jäsen ja kuuluu Progressiiviseen liittoumaan. Komala vastustaa lapsisotilaiden ja jalkaväkimiinojen käyttöä. Komala on myös allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen Geneva Call järjestön kanssa ja puolustaa valtiosta riippumattomien toimijoiden oikeuksia.

Ideologia

Komalan perustajat kannattivat maolaisuutta. Vuonna 1979 maolaisuus hylättiin, ja he siirtyivät marxilaisuuteen. Nykyään marxismi-leninismi on vähitellen vaihtumassa sosiaalidemokratiaan.

Komalan puolue kurdien vapautusliikkeen johtavana ja järjestävänä voimana on käynyt läpi vaikeita aikoja ja menettänyt tuhansia jäseniään taistelussa vapauden ja oikeuden puolesta. Pitkän ja kiihkeän keskustelun jälkeen heidän riveissään ja julkisesti 1990-luvulla, suurin osa jäljettömistä ja Komala-puolueen jäsenistä päätti lopulta uudistusohjelmasta sopeutuakseen kotimaan ja ulkomaiden uuteen kehitykseen. Komala-puoluetta on tutkittu perusteellisesti vuodesta 2000. Suurin osa ihmisistä, älymystöistä, opiskelijoista, naisista, kansalaisaktivisteista, Komalan veteraaniaktivisteista ja muista on suhtautunut myönteisesti tähän toimintaan.

Samalla kun se puolustaa sosialistisia arvoja, Komala taistelee kurdien oikeuksien puolesta, demokraattisen, maallisen pluralistisen liittovaltion Iranin puolesta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demokraattisten työlainsäädännön, kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden, poliittisten vapauksien, demokratian, ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien sekä kulttuurisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta.

Komala tukee Iranin Kurdistanin kurdien yhtenäistä rintamaa, Iranin demokraattista liittoa ja Iranin sorrettujen kansallisuuksien rintamaa. Antaakseen kansainväliselle yhteisölle paremman käsityksen Iranin kurdi-asiasta ja saadakseen laajemman tuen Iranin kurdikysymykselle ja demokraattiselle muutokselle, Komala-puolue luo ​​kontakteja ulkomaailmaan.

Kansainvälinen

Iranin Kurdistanin Komala-puolue perustettiin syksyllä 1969 Teheranin ja eräiden kurdikaupunkien kurdivastaisten vasemmistolaisten opiskelijoiden ja älymystön keskuudessa. Koska Iranissa ei ollut poliittista vapautta, kaikkien poliittisten järjestöjen ja jopa pienten opiskelijaryhmien täytyi piiloutua ja organisoitua maan alle, eikä Komala ollut poikkeus. Kuten kaikki muut tuon ajan oppositiojärjestöt, erityisesti 1960- ja 1970-luvun vasemmistoryhmät, Komala joutui vakavien sortojen kohteeksi. Näinä vuosina monet Komalan jäsenet ja heidän johtajansa kokivat vainoa, kidutusta ja vangitsemista Sahakin pahamaineisen salapoliisin käsissä, mutta Komala onnistui selviytymään ja suojelemaan suurinta osaa organisaatiostaan ​​ja sen kasvavasta aktivistiverkostosta. Yli yhdeksän vuotta kovaa ja kurinalaista työtä ennen Iranin vallankumouksen puhkeamista vuosina 1978-79 kantoivat hedelmää ja auttoivat Komalaa rakentamaan vahvan ja yhtenäisen kaaderiryhmän kurdiyhteiskunnan osiin. Komala onnistui voittamaan huomattavan osan kurdien opiskelijoista, opettajista, älymystöstä ja nuorista ja kehittämään merkittävän vaikutusvallan ja sosiaalisen perustan työntekijöille ja maanviljelijöille kaikkialla Kurdistanissa. Komala osallistui aktiivisesti Iranin vallankumoukseen ja seisoi tosiasiallisesti melkein kaikkien aikojen mielenosoitusten ja kansanliikkeiden takana. 16. maaliskuuta 1979, muutama päivä vallankumouksen voiton jälkeen, Komala perusti avoimen poliittisen puolueen. Siihen mennessä Komalasta oli jo tullut merkittävä poliittinen voima Iranin Kurdistanissa.

Feodaalimallin poistaminen 1960-luvun maareformeilla, Iranin ja Kurdistanin kaupunkiväestön kehittyminen pääasiassa maaseutuyhteiskunnasta, valtavan massan kurdien siirtotyöläisten muodostuminen aiemmin lepotilassa olevista kyläläisistä, jotka matkustivat kaikkialle Iraniin etsimään työpaikkaa erilaisissa projekteissa kukoistavassa taloudessa lukutaidon voimakas nousu, halkeamat perinteisissä ja patriarkaalisissa suhteissa ja uuden sukupolven syntyminen, joka ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja heidän osuuteensa ja rooliinsa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja etenemisessä, vaikuttivat tähän että yliopistojen uudella ja modernilla kurdiryhmän taustalla oli ei-etuoikeutettuja yhteiskuntaluokkia, väestön enemmistön odotukset lisääntyivät ja poliittinen tietoisuus kurdien oikeuksista kansakuntana lisääntyi ja Komalan suosio ja modernin massapoliittisen liikkeen muodostuminen Kurdistanissa. Komalasta tuli pian kurdien asian puolustaja ja tinkimätön vastustus Iranin uusille uskonnollisille diktaattoreille sekä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja demokraattisille muutoksille. Komala otti kurdiliikkeeseen käyttöön uuden poliittisen kulttuurin, joka perustui avoimuuteen ja avoimuuteen kansaa kohtaan ja kiinnitti suurta huomiota alhaalta tuleviin aloitteisiin, ruohonjuuritason politiikkaan ja joukkoliikkeiden järjestämiseen, talonpoikien järjestämiseen sekä naisten ja tienraivaajien tasa-arvon edistämiseen. poliittinen areena ja kaiken kaikkiaan nykyaikainen, edistyksellinen ja ei-perinteinen kurdiliikkeen ilme. Vaikka monet oppositioryhmät aliarvioivat islamilaisen fundamentalismin vaarat, Komala varoitti ja vastusti sitä jo ennen kuin hän tuli valtaan. Toisin kuin monet muut, Komala ei koskaan tukenut Iranin islamilaista hallintoa ja piti sitä aina uhkana demokraattiselle prosessille ja edistykselliselle politiikalle. Ensimmäisessä keväällä 1979 "Iranin islamilaisen tasavallan" perustamista koskevassa kansanäänestyksessä, jonka kurdit menestyksekkäästi boikotoivat, Komala oli ensimmäinen poliittinen voima Kurdistanissa, joka puolusti boikottia ja taisteli sen puolesta. Kun Khomeini määräsi kesällä 1979 suuren hyökkäyksen kurdiväestöä vastaan ​​ja lähetti Pasdaranin ja armeijan tuhoamaan ja rankaisemaan kurdeja "tottelemattomuudesta", Kurdistanissa puhkesi vastarintaliike Komalan kanssa tärkeänä järjestäjänä. Myöhemmissä kurdien ja uuden islamilaisen hallinnon välisissä neuvotteluissa Komala oli yksi kurdien kansan yhtenäisen edustuston pääelementeistä.