Internet-sensuuri Suomessa

Internet-sensuuri ja internetin valvonta Suomessa käsittää muun muassa lapsipornoa, rasismia ja terrorismia levittävien sivustojen valvonnan sekä laittoman aineiston eston ja poiston. ^lähde?

Internetin valvontaa ja tietojen luovuttamista viranomaisille määritellään viidessä eri laissa: viestintämarkkina-, pakkokeino-, poliisi- ja pelastuslaissa sekä laissa sähköisen viestinnän tietosuojasta. Lex Nokia ja urkintalaki ovat tiedotusvälineitten antamia nimityksiä sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokselle (hallituksen esitys 48/2008 vp).

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden loppuraportissa (2008) asetettaisiin blogien ylläpitäjille vastuu seurata omassa blogissaan käytävää keskustelua ja poistaa lapsiporno, rasistiset viestit ja terrorismiin yllyttäminen ja uhkaukset. Valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin mukaan tarvitaan Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöä, jossa ylläpitäjä on vastuussa sivustollaan julkaistusta aineistosta. Hänen mukaansa uudistuksessa ei olisi kyse niinkään kontrollin tiukentamisesta, vaan tilanteen selkiyttämisestä. Hänen mukaansa vastuut ovat nykytilanteessa epäselviä ja rangaistuksen uhka riittämätön.

Lapsipornografian esto

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista tuli voimaan 1. joulukuuta 2006. Lakia sovelletaan siten, että keskusrikospoliisi ylläpitää salaista listaa suodatettavista sivustoista, joiden se katsoo sisältävän lapsipornoa. Suodatuksella on tarkoitus estää pääsy ulkomaisille lapsipornosivuille. Sen käyttöönotto on Internet-palveluntarjoajille vapaaehtoista, mutta Viestintäministeriö on tuonut esille, että suodatuksen käyttöönotto voidaan muuttaa pakolliseksi tarvittaessa. Suodatus toimii pääsääntöisesti nimipalvelinpohjaisesti.

Lain toteuttaneen viestintäministeri Susanna Huovisen (sd.) mielestä "lapsiporno ei kuulu sananvapauteen" ja hän vakuutti, että estolistat koskevat "vain ja ainoastaan lapsipornoa". Hänen puoluetoverinsa Matti Ahde on kuitenkin ehdottanut myös nettipokerin sensurointia.

Käyttö operaattoreilla

Kolme Suomen suurinta Internet-operaattoria eli Telia (entinen Sonera), Elisa ja DNA olivat ottaneet suodatuksen käyttöön. Elisa ja DNA päättivät kuitenkin myöhemmin lopettaa lapsipornon suodatuslistan käytön. Tätä perusteltiin teknisillä ongelmilla ja verkkosivustojen julkaisijoiden oikeusturvaan liittyvillä epäselvyyksillä. Vuonna 2018 Elisa ja DNA kuitenkin harkitsivat sensuurin ottamista takaisin käyttöön. Telialla lista on ollut käytössä yhtäjaksoisesti.

Tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvat estotoimet

Suomen tekijänoikeuslainsäädännön perusteella tekijänoikeuden haltija voi vaatia oikeusprosessin kautta internet-operaattoria tai muuta tietoliikenteen välittäjää estämään tekijänoikeutta loukkaavia sisältöjä. Vuodesta 2015 alkaen näin on voitu tehdä, vaikkei itse sivustojen ylläpitäjiä vastaan olisi ollut mahdollista nostaa kannetta.

Vuonna 2012 Internet-operaattorit Elisa, Sonera ja DNA on määrätty oikeuden päätöksillä estämään liikenne The Pirate Bayn palvelimille tekijänoikeussyistä. Vuodenvaihteessa 2015 julkaistun The Open Bay ohjelman myötä The Pirate Baylle ilmestyi satoja peilipalvelimia, joten operaattoreiden estot palvelimien vanhoihin osoitteisiin ovat käyneet merkityksettömiksi.

Huhtikuussa 2016 markkinaoikeuden päätöksellä Anvia, DNA, Elisa, Kaisanet, Lounea, MPY Palvelut ja TeliaSonera määrättiin estämään asiakkailtaan pääsy KickassTorrents-sivustolle.

Venäjän propaganda

Maaliskuussa 2022 Euroopan unionin neuvoston päätöksellä EU-maissa – mukaan lukien Suomessa – operaattorit velvoitettiin estämään pääsy venäläisille Sputnik News- ja RT-uutissivustoille sivustojen levittämän disinformaation takia. Esto on osa Venäjään kohdistuvia pakotteita, joita laajennettiin Venäjän kiihdytettyä sotatoimia Ukrainassa vuonna 2022.

Kritiikki

Ylioppilaslehden 1/2006 pääkirjoituksessa Esa Mäkinen moitti hanketta sanomalla "valtiovallan haaveet netin ennakkosensuurista ovat huolestuttavia". SDP:n viestintäministeri Susanna Huovinen vastasi puolustaen nettisensuurihankettaan.

Verkkosivujen suodatuksen vastustajat ovat sitä mieltä, että sensuuri ei ole oikea tapa lapsipornon kitkemiseen. He vastustavat myös sitä, että suodatuslistat ovat salaisia, koska se ei mahdollista keskustelua siitä, sensuroidaanko myös laillisia sivustoja. Lakia säädettäessä TIEKE piti tärkeänä sitä, että lista pitäisi olla mahdollista julkistaa. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta puolestaan piti lausunnossaan lakiesitystä "ilmeisellä tavalla perustuslainvastaisena". Tiedekunnan mukaan esitys rikkoi ennakkosensuurin kieltoa, eikä tarjonnut verkkosivustojen julkaisijoille riittävää oikeusturvaa.

Kokoomuksen Tuulikki Ukkola on kritisoinut nettisensuuria seuraavasti: "Kun demokraattisessa maassa aletaan ajaa pahaa piiloon sensuurin avulla, kohta sensuroidaan toista pahaa ja kohta kolmatta pienempää pahaa".

EFFI ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi ovat myös ilmaisseet huolensa pyrkimyksistä laajentaa sensuuria muille alueille, muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta nettipokeri-sivustojen suodattamiseksi. ÄKT puolestaan harkitsi oikeusjutun nostamista The Pirate Baytä vastaan velvoittaakseen operaattoreita estämään pääsyn sinne. Euroopan unionin turvallisuuskomissaari Franco Frattini on toistuvasti ehdotellut EU-laajuista terroristien, rasististen ja väkivaltaan kiihottavien sivujen sensurointia. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin suhtautuneet varauksella ehdotuksiin ja ainoastaan oikeuden päätöksellä, ei siis salaisilla listoilla, tapahtuvat estot ovat saaneet rajallista kannatusta.

Lapsiporno.infon sensurointitapaus

Pääartikkeli: Lapsiporno.info

Lapsiporno.info on sivusto joka käsittelee verkkosensuurin nykytilaa, ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Sivusto saavutti laajaa huomiota sen jouduttua keskusrikospoliisin ylläpitämälle lapsipornon suodatuslistalle helmikuussa 2008. Sivusto joutui suodatuslistalle sen julkaistua listan poliisin suodattamista sivuista tarkoituksenaan osoittaa, että poliisi sensuroi suuressa määrin sivuja, joilla ei ollut lapsipornoa. Sivuston sensurointia kritisoitiin, koska sivusto sijaitsi Suomessa, jolloin KRP:lla olisi kriitikoiden mukaan ollut oikeus ja velvollisuus puuttua asiaan suoraan, eikä se sisältänyt lapsipornoa. Vastauksena kritiikkiin KRP aloitti sivuston esitutkinnan rikosnimikkeen ollessa epäily avunannosta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen. Esitutkinta ei kuitenkaan johtanut syytteisiin, mutta tästä huolimatta sivusto pysyi estolistalla.

Tapauksen johdosta EFFI teki kantelun oikeuskanslerille ja kansanedustaja Jyrki Kasvi hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Tapaus myös uutisoitiin laajasti ja se sai kansainvälistä huomiota. Hollannissa kaksi puoluetta teki parlamentille kysymyksen siitä, miksi Suomessa sensuroidaan hollantilaisilla palvelimilla olevia sivuja ja miksi Hollannin poliisi sensuroi paikallisia sivuja eikä sulje niitä. Thaimaalainen FACT-sananvapausjärjestö vaati Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä ja vaati Thaimaata katkaisemaan diplomaattisuhteensa Suomeen, kun paljastui että heidän prinsessansa muistoa kunnioittava nettisivusto oli Suomessa suodatettu lapsipornona. KRP:n edustajan mukaan kyseinen sivusto sisälsi erityisen raakaa lapsipornoa.

Katso myös

• Sensuuri Suomessa

Aiheesta muualla

• Lapsiporno.info
  • Listan analyysi