Kansainvälinen lehtimiesjärjestö IOJ
Kansainvälinen lehtimiesjärjestö IOJ | |
---|---|
Perustettu | 1946 |
Kansainvälinen lehtimiesjärjestö IOJ (engl. International Organization of Journalists) oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajajärjestö.[1][2] Kansainvälinen sanomalehtimiesliitto oli keskeinen kansainvälisen kommunismin apujärjestö.[3]
Järjestö perustettiin 1946, ja alkujaan siihen kuului myös länsimaiden toimittajajärjestöjä, mutta ne alkoivat vähitellen erota siitä, ja 1952 perustettiin Kansainvälinen journalistiliitto (International Federation of Journalists, IFJ).
Neuvostoliiton hajottua järjestön toiminta hiipui ja lakkasi lopulta kokonaan kesäkuussa 2016.[2]
Toiminnan tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IOJ:n kaltaisten peitejärjestöjen verkostojen kautta Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan mielipiteisiin ja jakamaan disinformaatiota. Kansan Uutiset siteerasi APN:n väitettä, että HI-virus olisikin Yhdysvaltojen biologiseen sodankäyntiin kehittämä. Toinen levitetty väite oli, että yhdysvaltalaiset sairaalat ostaisivat sisäelimiä kehitysmaista. IOJ:n kautta Neuvostoliitto jakoi käsitystään Afganistanin miehittämisestä. Lisäksi se kampanjoi uuden kansainvälisen tiedotusjärjestyksen puolesta. Eli mailla tuli olla oikeus päättää rajojensa sisällä välitettävistä uutisista ja ohjelmista. Satelliittien käyttö kun oli vienyt Neuvostoliitolta kontrollin kokonaan estää länsimainen tiedonvälitys. [2] IOJ ei puuttunut sosialistimaissa tapahtuneisiin toimittajien uhkailuihin ja pahoinpitelyihin eikä siihen, miten 2 000 toimittajaa erotettiin Prahan kevään kukistamisen seurauksena ja he joutuivat tehdastöihin tai muihin tehtäviin.[2]
Rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IOJ:n toimintaa rahoitettiin muun muassa tulkkaus- ja turistipalveluista saatavilla tuloilla. Järjestöllä oli toimintaan Tšekkoslovakiassa monopoli. Tätä kautta se sai länsivaluuttaa. Lisäksi IOJ toi elektroniikkaa, jota länsimaat kieltäytyivät toimittamasta sosialistisiin maihin. IOJ:n elektroniikkatuotannon tuloksia käytti Tšekkoslovakian television lisäksi sosialistimaiden Interkosmos-avaruusohjelmaan. Tälle pohjalle rakentui 1980-luvulla järjestön tietokoneisiin liittyvä liiketoiminta. Järjestöllä oli solidaarisuusarpajaisia, joilla saattoi voittaa länsimaisia tuotteita. Erikoisarpajaisia järjestettiin myös puoluejohtajien puolisoille. IOJ sai lisäksi tukea Tšekkoslovakian kommunistiselta puolueelta. IOJ:n hallitsema kopiopalvelu oli suosittu, koska valokopiointi sosialistimaissa oli rajoitettua. Järjestöllä oli Tšekkoslovakian lisäksi merkittävää liiketoimintaa myös Unkarissa ulkomaankaupan ja mainonnan aloilla.[4]
Suomalaiset IOJ:ssä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SKDL:n lehtiväen järjestö Yleinen lehtimiesliitto kuului IOJ:hin vuosikymmenet ainoana suomalaisjärjestönä.[5] Suomen sanomalehtimiesliitto erosi IOJ:stä 1949, mutta oli siinä niin sanottu liitännäisjäsen 1981–1991.[6]Järjestön puheenjohtajana oli 1976–1990 Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen johtaja, professori Kaarle Nordenstreng.[7] Järjestön Euroopan-asioista vastaavana sihteerinä Prahassa toimi vuosina 1987–1991 Leena Paukku, joka sitä ennen oli Journalisti-lehden päätoimittaja.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ YLE MOT Käsikirjoitus
- ↑ a b c d Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla Helsingin Sanomat. 16.12.2016.
- ↑ Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991, s. 212. (Strategia ja toiminta) Tampere: Gummerus Kustannus, 2006. ISBN 951-20-6548-7
- ↑ Haataja, Lauri; Pietilä, Jyrki ja Pietiläinen, Tuomo: Demokraattinen journalisti: Suuri suomalainen sillanrakennus maailman mahtavimmassa toimittajajärjestössä, s. 405–418. WSOY, 1996.
- ↑ YLL Luettu 9.7.2007
- ↑ Journalistiliitto Luettu 9.7.2007
- ↑ Nettiradio Mikaeli
- ↑ Journalisti-lehti
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haataja, Lauri – Pietilä, Jyrki – Pietiläinen, Tuomo: Demokraattinen Journalisti. WSOY 1996.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jormanainen, Jussi: Nordenstrengin puolustuspuhe.[vanhentunut linkki]
- YLE MOT – Käsikirjoitus.