Ingwald Sourander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ingwald Sourander (31. elokuuta 1874 Vaasa – 7. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen insinööri, toimitusjohtaja ja hopeaesineiden keräilijä.[1][2]

Souranderin vanhemmat olivat tullinhoitaja, kollegiasessori Wilhelm Sourander (1830–1898) ja Marie Buchschacher.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 ja filosofian maisteriksi 1900. Sourander suoritti insinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1902. Hän suoritti paperinkoetuslaitoksen täydelliset kurssit ja teki opintomatkoja Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Italiaan ja Englantiin.[1][4][2]

Sourander oli aluksi harjoittelijana Nokia Ab:n puuhiomossa, selluloosatehtaassa ja paperitehtaassa. Hän oli Valkeakosken paperitehtaan insinöörinä ja teknillisenä johtajana 1905–1909, E. Klallen paperitehtaan johtajana 1909–1911, Simpeleen paperitehtaan johtajana 1911–1918, Nokia Oy:n toimitusjohtajana 1919–1929, Diesen Wood Co:n johtajana Pitkärannassa 1929–1934 ja Suomen Vuolukivi Oy:n johtajana 1934–1945. Sourander oli Ab Simpeleen, Nokia Oy:n, Suomen Paperitehdasyhdistyksen, Oy Läskelä Ab:n ja Diesen Wood Company Ab:n hallintoneuvostojen jäsenenä.[1][4][2]

Sourander oli Pirkkalan kunnanvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsenenä sekä Pirkkalan historiakomitean jäsenenä. Parikkalassa hän oli Parikkalan yhteiskoulun johtokunnan jäsenenä, Simpeleen kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana, Parikkalan terveydenhoitolautakunnan jäsenenä ja Parikkalan historiakomitean jäsenenä. Sourander oli Suomen Paperi-insinööriyhdistyksen perustaja ja monivuotinen yhdistyksen hallituksen jäsen sekä yhdistyksen kunniajäsen. Hän perusti myös yhdistykselle kuuluvan Janssonin säätiön.[2]

Sourander kirjoitti teollisuushistoriaa käsitteleviä tutkielmia joita julkaistiin Suomen paperi- ja puutavaralehdessä. Hän toimitti yhdessä insinööri Axel Solitanderin kanssa julkaisun Paperiteknillinen Sanaluettelo - Pappersteknisk Ordbok. Pitkärannassa asuessaan hän alkoi kirjoittaa Impilahden ja Salmin pitäjien historiaa joka julkaistiin kirjana 1937. Sourander tutki myös Suomen vanhempaa kultasepäntaitoa ja lahjoitti Pohjanmaan historialliselle museolle yli 200 esinettä käsittäneen hopeaesinekokoelman. [4][2]

Ingwald Souranderin veli oli asianajaja ja taiteen keräilijä Arvid Sourander.[5]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Salmin pitäjän vaiheita ja piirteitä Laatokan-Karjalan historiasta. WSOY 1937
  • De första anläggningarna för elektrisk kraftöverföring i Finland. Helsingfors 1941, suomeksi nimellä Ensimmäiset sähkövoimasiirtolaitokset Suomessa. Helsinki 1941
  • Nokia sulfitcellulosafabrik under begynnelseåren 1885-1900. Helsingfors 1941
  • Finska träsliperiföreningen 1892-1942 : ett bidrag till träsliperi- och kartongindustrins i Finland historia ; kirj. Ingwald Sourander ja Erik Solitander. Helsingfors 1943, suomeksi nimellä Suomen puuhiomoyhdistys 1892-1942 : lisävalaistusta Suomen hioke- ja kartonkiteollisuuden historiaan. Helsinki 1943
  • Möbelstilarna i Norden. Helsingfors 1945
  • Täljstenindustrin i Finland ; några anteckningar av Ingwald Sourander. Helsingfors 1945
  • Lumppappersbruken i Finland : en historik ; kirj. Gabriel Nikander, Ingwald Sourander. Suomen paperi-insinöörien yhdistys, Helsingfors 1955
  • Simpele pappersbruk 1896-1920 ; Kangaskoski pappersbruk 1901-1925. Finska papperingeniörsföreningen, Helsingfors 1985

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[[Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ingwald_Sourander&oldid=22606478”