Ingmar Lindberg
Ingmar ”Inko” Lindberg (19. syyskuuta 1945 Helsinki – 11. maaliskuuta 2025 Helsinki) oli suomenruotsalainen yritysjohtaja, joka teki merkittävän elämäntyön Fiskarsin ruukin kehittämisessä taiteilijayhteisöksi ja suosituksi matkailukohteeksi.[1]
Nykyisen Yliskylän lähiön paikalla olleella[2] Uppbyn tilalla Helsingin Laajasalossa varttunut Lindberg tuli ylioppilaaksi 1964 ja suoritti sitten diplomiekonomin tutkinnon Hankenilla. Hän työskenteli aluksi mainosalalla, muun muassa AC-mainoksen varatoimitusjohtajana ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajana[3] sekä 1980-luvun puolivälissä Anderson & Lembken hallintojohtajana[4].[1]
Vuonna 1985 Lindberg siirtyi Fiskars-konsernin varatoimitusjohtajaksi. Hänen vastuulleen tuli erityisesti yhtiön kiinteistö- ja metsäomaisuuden hoito. Lindbergin aloite tyhjenevän Fiskarsin ruukin muuttamisesta taiteilijayhdyskunnaksi ja kulttuurimatkailukohteeksi sai hallituksen tuen, ja tästä tuli Lindbergin merkittävin elämäntyö. Hän toimi myös Fiskarsiin asettuneiden taiteilijoiden osuuskunnan Onoman puheenjohtajana ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana. Vuonna 2020 Raaseporin kaupunki myönsi hänelle mitalin korvaamattomista ansioista Fiskarsin ruukin ja alueen hyväksi[5]. Myös ruukkialueen eteläpuolella Fiskarsinjoen mutkassa oleva puisto on nimetty hänen mukaansa Inkopuistoksi.[1]
1970-luvulla Lindberg menestyi avomerikilpapurjehtijana My-kolmevarttitonnarillaan[6]. Hän oli toistakymmentä vuotta Helsingfors Segelsällskapin kommodorina. Hän toimi myös Uudenmaan prikaatin killan puheenjohtajana sekä Algol Oy:n, Ahlströmin perheen kiinteistöyhtiön ja Suomen ruotsinkielisen partiojärjestön hallituksessa.[1][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Bargum, Magnus: Fiskarsin Ruukin tulisielu. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 10.4.2025. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
- ↑ Suuren saaren mielenkiintoinen historia Laajasalo-Degerö-seura. Viitattu 10.4.2025.
- ↑ Nimitykset. Helsingin Sanomat, 21.11.1975, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Faktori-assistentti Anderson & Lembkelle. (Työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 9.6.1985, s. 74. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Ingmar Lindbergin muistoksi (1945–2025) Raaseporin kaupunki. 13.03.25. Viitattu 10.4.2025.
- ↑ Avomeriveneiden SM-kilpa käyntin yllätyksittä. Helsingin Sanomat, 1.8.1979, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Bargum, Magnus: Ingmar Lindberg Västra Nyland. 8.4.2025. Viitattu 10.4.2025.