Ingigerdin hautakivi
Ingigerdin hautakivi Maarian kirkon sakaristossa Turussa on luultavasti Suomen vanhin hautapaasi, johon on hakattu tekstiä. Ylöspäin levenevän hautakiven keskellä ovat isot kirjaimet IHC. Ne ovat lyhennys sanoista IHESUS CHRISTUS. Kiveä kiertää nauhana latinankielinen kirjoitus:
ANNO DOMINI : MILLESIMO : DUOCENTESIMO : XV/C OBIIT : INGIGERDIS . UXOR . Q°ONDA . PET . REQ'ESCAT IN PACE.
Käännettynä teksti kuuluu: "Herran vuonna 1215 [vai 1290?] kuoli Ingigerdis, aikaisemmin Pietarin vaimo. Levätköön rauhassa".[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On arveltu, että hautakivi oli alun perin Koroisten nyt jo kadonneessa kirkossa Aurajoen rannalla, mistä se olisi siirretty Räntämäelle Maarian kirkkoon vajaan kilometrin päähän. Markus Hiekkanen pitää kuitenkin varmana, että Ingigerdin hauta on tehty aikanaan samalla paikalla sijainneen Maarian pitäjän ensimmäisen tai toisen puukirkon alle.[2] Maarian kivikirkko tosin on muurattu vasta vuoden 1440 jälkeen, mutta alueen kaivauksissa on löydetty 1300-luvun alkupuolen rahoja. Niiden takia on uskottavaa, että jokin varhaisemmista puukirkoista on sijainnut samalla paikalla.[3]
Ingigerdin kivi oli Maarian kirkon sakariston lattiakivenä vuoteen 1819 asti, jolloin se siirrettiin kirkon pääoven kynnyskiveksi. Tässä tehtävässä se sai olla vuoteen 1893 saakka, jolloin se palautettiin sakaristoon. Käyttö kynnyskivenä kulutti piirtokirjoituksen niin, ettei sitä enää voi lukea. Teksti tunnetaan kuitenkin yhdestä 1600-luvun, kahdesta 1700-luvun ja yhdestä 1800-luvun kuvauksesta.[1]
Hautakiven ikä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kysymyksiä on herättänyt, pitääkö kiven vuosiluku ymmärtää vuodeksi 1215 (=XV) vai vuodeksi 1290 (=XC). Vertailussa on päädytty vuoteen 1290. Hautakiven tyyppiä vastaava kivi 1200-luvun lopulta on tuomiokirkossa Gotlannin Visbyssä. Vastaavalla reunakirjoituksella varustettuja hautakiviä ei tunneta Ruotsista ennen vuotta 1300. Lisäksi keskuskuvio IHC ilmestyy hautakiviin vasta 1200-luvun lopussa. Sanat ANNO DOMINI tavataan ensimmäisen kerran vuonna 1289 Gotlannissa. Näillä perusteilla on päätelty, että kivi on hakattu Gotlannissa 1200-luvun lopulla.[1]
Ingigerdin henkilö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ingigerdin hautakivi on satojen vuosien ajan herättänyt kiinnostusta. Daniel Juslenius (1676–1752) on merkinnyt muistiin kansantarinan, jonka mukaan Maarian kirkon rakennutti kristityksi kääntynyt ylhäisönainen Inkeri. Tarina on nähtävästi syntynyt kyseisen hautakiven piirtokirjoituksen pohjalta.[1][4] Kiven tietojen perusteella Ingigerd oli varakkaan miehen puoliso tai äiti, sillä kiven ostaminen ja kuljettaminen Gotlannista on maksanut paljon. Kirjoitus "UXOR QUONDAM PETRI" voidaan ymmärtää niin, että Ingigerdin puoliso Pietari kuoli ennen häntä.
Ingigerd on yksi vanhimmista tunnetuista suomalaisista, Räntämäellä asunut rikas nainen, kansantarinan Inkeri, joka kääntyi kristinuskoon ja rakennutti kirkon. Turun Räntämäessä on hänen mukaansa nimettyjä paikkoja: Ingegerdinpuisto, Ingegerdinkenttä, Ingegerdinpolku ja Ingegerdinaukio.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. (3. uudistettu painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6
- Laaksonen, Hannu: Turun latinankieliset piirtokirjoitukset. Latinska inskrifter i Åbo. Turun maakuntamuseo. Raportteja 7, 1984.
- Moilanen, Ulla: Keskiajan naisia ja miehiä Suomen kirkkojen vanhimmissa hautakivissä Kalmistopiiri. 6.12.2015. Viitattu 13.12.2021.