HyperTransport
HyperTransport (ent. Lightning Data Transport) on kaksisuuntainen suoritinväylä tietokoneissa suorittimen ja keskusmuistin välillä. Väylän muut käyttötavat ovat suorittimien väliset kytkennät moniprosessointitietokoneissa.
Väylän ovat kehittäneet AMD ja API NetWorks, jotka perustivat HyperTransport Consortiumin vuonna 2001.[1]
Ensimmäinen väylämäärittely on julkaistu vuonna 2001, ja muun muassa Nvidia on julkistanut tukevansa sitä 4.6.2001.[2] AMD on ottanut tekniikan käyttöön AMD Opteron -malleissa vuonna 2003.[3] HyperTransport 3.0 määrittely on julkaistu vuonna 2006.[4]
HyperTransport käyttää pakettipohjaista protokollaa, jossa kaikki tieto mukaanlukien osoitteet, komennot ja data välitetään paketteina. Paketteja käytetään yhteyksien hallintaan (kuten vuonohjaus ja virheen raportointi), jonka päälle rakentuvat monimutkaisemmat tarpeet.[5]
HyperTransport on kytkentäperiaatteella toimiva jaetun väylän ratkaisu.[6] Väylä tukee eri kaistanleveydellä kytkentää tarpeen mukaan.[7]
Tekniikkaa käytetään muun muassa AMD:n, Transmetan, PMC-Sierran, Broadcomin ja Raza Microelectronicsin suorittimissa. Myös Apple Power Mac G5:ssä on käytetty tekniikkaa samoin kuin eräissä MIPS-arkkitehtuurin mukaisissa suorittimissa.
HyperTransportista on kolme eri versiota: 1.0, 2.0, ja 3.0. Niiden kellotaajuudet alkavat 200 megahertsistä, ja päättyvät 2,6 GhZ:n nopeuteen. (Vrt PCI – väylä 33 – 66 MhZ) HyperTransport toimii engl. double datarate (DDR) -periaatteella, eli se hyödyntää sähköpulssin nousevaa ja laskevaa reunaa, ja samalla sen tehollinen kellotaajuus on 2 kertaa suurempi, kuin nimelliskellotaajuus.
Hypertransportin edut tulevat ilmi siinä, että sen avulla voidaan yksinkertaistaa emolevyä paljon ilman, että sen suorituskyky kärsii. Esimerkiksi Intel joutui käyttämään emolevyissään eteläsiltaa ja pohjoissiltaa kunnes sai Nehalem-arkkitehtuuriin perustuvissa suorittimissaan integroitua muistiohjaimen suorittimeen.[8] AMD:n suorittimissa muistiohjain on ollut jo pidempään integroituna suorittimeen, jonka vuoksi AMD on voinut yksinkertaistaa emolevyjensä rakennetta. Intelin väyläratkaisua kutsutaan nimellä QuickPath Interconnect.[9][3]
Väylän kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väylän kehitystä ohjaa HyperTransport Consortium yritysten yhteenliittymä, joka on perustettu vuonna 2001. [1] Yhteenliittymän jäseniin kuuluvat:[10]
Infinity Fabric
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Infinity Fabric on jatkokehitystä ja yläjoukko HyperTransportille, jota AMD käyttää AMD Zen -arkkitehtuurin kanssa.[11][12] Infinity Fabric tukee välimuistin yhtenäisyyttä moniprosessoinnin kanssa ja käytetään NUMA-arkkitehtuurin kanssa.[11][12]
AMD:n mukaan Infinity Fabric mahdollistaa DRAM-muistin täyden kaistanleveyden hyödyntämisen topologiasta riippumatta.[11] Tekniikka mahdollistaa suunnitelmien skaalautuvuuden lyhyessä ajassa.[11]
AMD on kertonut vuonna 2020 aikomuksesta laajentaa Infinity Fabricia omaksi arkkitehtuurisuunnitelmakseen seuraavien tuotesukupolvien aikana (Infinity Architecture).[13] Aikomus on laajentaa CPU-CPU ja GPU-GPU -yhteyksistä myös muihin kytkentöihin.[13] Infinity Fabricin toisen sukupolven myötä mahdollistuivat yhteydet kahden suorittimen välillä ja mahdollisuus kytkeä neljä grafiikkaprosessoria renkaaksi. CPU-GPU-yhteydet kuitenkin perustuvat vielä PCI Express (PCIe) -väylään, mutta kolmannessa sukupolvessa ("Infinity Architecture") on mukana CPU-GPU -yhteydet.[13] Infinity Architecture julkaistiin 2. sukupolven AMD Epyc -suorittimien kanssa.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Gray, Douglas F.: AMD announces HyperTransport Technology Consortium IT World. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ NVIDIA to Adopt AMD HyperTransport Technology Nvidia. Viitattu 15.1.2017.
- ↑ a b Intel's New Core i7 and Xeon 5500 CPUs electronicsnexus. Viitattu 15.1.2017.
- ↑ Hypertransport 3.0 specification announced Tom's Hardware. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ Jay Trodden & Don Anderson: HyperTransport System Architecture (PDF) (sivu 60) MindShare. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Stokes, Jon: API Networks Launches Switch; HyperTransport Moves Closer (sivu 1) ars technica. Viitattu 13.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Stokes, Jon: API Networks Launches Switch; HyperTransport Moves Closer (sivu 2) ars technica. Viitattu 13.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Canardplus plaza.fi. 2009. Arkistoitu 21.5.2009. Viitattu 4.3.2008.
- ↑ Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 3.8.2008. Viitattu 10.8.2008.
- ↑ HyperTransport Consortium hypertransport.org. Arkistoitu 16.10.2016. Viitattu 15.1.2017.
- ↑ a b c d Usman Pirzada: AMD’s Infinity Fabric Detailed – The Innovative, Real-World Implementation of The Company’s ‘Perfect Lego’ Philosophy wccftech.com. 16.1.2017. Viitattu 29.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b AMD Naples server processor: More cores, bandwidth, memory than Intel Ars Technica. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ a b c Ian Cutress: AMD Moves From Infinity Fabric to Infinity Architecture: Connecting Everything to Everything anandtech.com. 5.3.2020. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
- ↑ https://www.amd.com/en/technologies/infinity-architecture
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HyperTransport Consortium (Arkistoitu – Internet Archive)