Indonesianpikkuliituri
| Indonesianpikkuliituri | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Suku: | Pikkuliiturit Petinomys |
| Laji: | lugens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Petinomys lugens |
|
| Katso myös | |
Indonesianpikkuliituri[2] (Petinomys lugens) on Indonesian Mentawaisaarilla tavattava pikkuliituri. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen vaarantuneeksi lajiksi.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indonesianpikkuliituri on pikkuliituriksi suhteellisen suurikokoinen. Naaraiden ruumiin pituus on 258,3 mm ja hännän pituus 225,8 mm. Urosten vastaavat lukemat ovat 250 mm ja 215 mm. Painoa molemmilla on noin 433 g. Väritykseltään indonesianpikkuliituri on kauttaaltaan savunruskean musta.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indonesianpikkuliituria tavataan Indonesian Mentawaisaariin kuuluvilla Siberutin, Siporan ja Pohjois-Pagain saarilla Sumatran länsipuolella. Sen elinympäristö käsittää trooppisia ja subtrooppisia metsiä. Yksilöitä tiedetään esiintyvän myös kookos- ja banaaniplantaaseilla. Sen sijaan sen elintavoista tiedetään vain hyvin vähän.[1]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt indonesianpikkuliiturin vaarantuneeksi lajiksi. Sen kantojen kokoa ei tunneta, mutta niiden uskotaan olevan laskussa. Lajia uhkaa etenkin sen elinympäristöjen nopea katoaminen hakkuiden ja maanviljelyksen tieltä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Clayton, E. & Kennerley, R.: Petinomys lugens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Indonesianpikkuliituri – Petinomys lugens Laji.fi. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Richard W. Thorington, Jr., John L. Koprowski, Michael A. Steele ja James F. Whatton: Squirrels of the World, s. 125-126. Johns Hopkins University Press, 2012. ISBN 978-1-4214-0469-1 (englanniksi)
|