Indoiranilainen kantakieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Indoiranilainen kantakieli eli kantaindoiraani on kantaindoeuroopan indoiranilaisen haaran hypoteettinen, rekonstruoitu kantakieli, josta indoarjalaiset kielet, iranilaiset kielet sekä nuristanilaiset kielet ovat eriytyneet 2. vuosituhannen eaa. puoliväliin mennessä.

Kantaindoiraania puhunut väestö yhdistetään tavallisesti Andronovon kulttuurin varhaisvaiheeseen (2000-luvun loppupuoli eaa.)

Huomattavin vokaali-ilmiö oli kantaindoeuroopan *e, *o, *a -vokaalien neutraalistuminen pelkäksi [a]-vokaaliksi kaikissa fonologisissa ympäristöissä, millä oli huomattava vaikutus indieurooppalaisen ablaut-mekanismin toimivuuteen.

Kantaindoiraanin suhde muinaisiraaniin ja muinaisindoarjaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantaindoiraani Muinaispersia (MP), Avesta (Av) Muinaisindoarja
*aĉva 'hevonen' Av, MP aspa aśva
*bhag- 'jakaa' MP baj- (bāji 'vero') bhaj-/bhag-
*bhrātr- 'veli' MP brātar bhrātar-
*bhūmī 'maa' MP būmi bhūmī
*martja 'kuolevainen' MP martya martya
*māsa 'kuu' MP māha māsa
*vāsara 'varhainen' MP vāhara 'kevät' vāsara 'aamu'
*arta 'totuus' Av aša, MP arta ṛta
*draugh- 'pettää' Av druj, MP draug- druh-
*sauma 'puristettu mehu' Av haoma soma
  • Anhava, Jaakko (1999) Maailman kielet ja kielikunnat. 2. painos. Gaudeamus. ISBN 951-662-734-X
  • Beekes, Robert Stephen Paul (1988) A Grammar of Gatha-Avestan. Leiden & New York: Brill.
  • Degener, Almuth (2003) The Nuristani languages. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 103-117. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)
  • Gippert, Jost (2003) The Avestan language and its problems. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 165-187. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)
  • Parpola, Asko (2003) From the dialects of Old Indo-Aryan to Proto-Indo-Aryan and Proto-Iranian. Indo-Iranian Languages and Peoples (toim. Nicholas Sims-Williams), 43-102. Oxford University Press. (Proceedings of the British Academy, 116.)