Imusin taistelu
| Imusin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Filippiinien vallankumousta | |||||||
 Taistelun muistomerkki
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
noin 2 000 |
noin 500 | ||||||
Imusin taistelu oli yhteenotto Filippiinien Katipunan-järjestön kapinallisten ja aluetta hallinneiden espanjalaisten välillä 1.–3. syyskuuta 1896. Kapinallisten onnistui vallata Imusin kaupunki ja voittaa alueelle lähetetyt espanjalaisvahvistukset Imusjoella. Kapinallisia johtaneesta Baldomero Aguinaldosta tuli yksi kapinan sankareista voiton johdosta.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjan hallitsemilla Filippiineillä paikalliset kansallismieliset olivat perustaneet järjestön nimeltä Katipunan vuonna 1892. Järjestön tavoitteena oli saavuttaa itsenäisyys Filippiineille tarpeen vaatiessa jopa väkivalloin. Liikkeen johtohahmo oli Andres Bonifacio ja liike keräsi tuhansia kannattajia perustamista seuranneiden vuosien aikana. Avoin kapina espanjalaisia vastaan syttyi kesällä 1896.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imusin valtaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filippiinien Caviten maakunnassa Katipunan oli jakautunut kahteen Baldomero Aguinaldon ja Mariano Alvarezin johtamaan ryhmittymään. Kapina Caviten maakunnassa alkoi elokuun lopussa, jolloin filippiiniläiset kapinalliset hyökkäsivät espanjalaisia vastaan vallaten joitakin näiden tukikohtia alueella. Imusissa kapinallisten ensimmäinen hyökkäys kuitenkin torjuttiin. 1. syyskuuta Baldomero Aguinaldon ja hänen serkkunsa Emilio Aguinaldo y Famyn johtamat 2 000 kapinallista saapuivat paikalle ja suostuttelivat espanjalaiset puolustajat vetäytymään kaupungin luostariin. Luostarin hallinnasta käytiin tämän jälkeen kiivas taistelu, jonka aikana kapinalliset sytyttivät luostarin varaston tuleen. Tuli ja savu pakottivat puolustajat lopulta antautumaan.[2]
Taistelu Imusjoella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Imusin valtauksen jälkeen Aguinaldon johtamat joukot alkoivat valmistautua espanjalaisten vahvistusten saapumiseen. He ottivat asemat Imusjoella joen ylittävän sillan kohdalla. Kapinalliset rakennuttivat juoksuhautoja ja puolustusvarustuksia katkaisten myös sillan siten, että katkosta ei nähnyt ennen sillalle saapumista. Kapinallisilla oli vain vähän tuliaseita, mutta heillä oli yksi espanjalaisilta vallattu tykki, joka piilotettiin aluskasvillisuuteen tulilinja suoraan kohti siltaa.[2]
3. syyskuuta espanjalaisten noin 500 miehen vahvuinen joukko saapui joen kohdalle. Espanjalaisten tiedustelu ei huomannut kapinallisten asemia ja he lähtivät ylittämään siltaa huomaten liian myöhään sen olevan poikki. Filippiiniläiset avasivat tulen joukkoa vastaan ja Aguinaldo määräsi osan miehistään hyökkäämään joen yli espanjalaisten selustaan. Espanjalaiset pakenivat, mutta osa jäi kiinni mutaan, jolloin kapinalliset surmasivat heidät lyömäasein.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat espanjalaiset saivat kahakassa surmansa. Kapinallisten käsiin jäi 70 kivääriä ja muita varusteita. Aguinaldo otti itselleen taistelukentälle jääneen espanjalaisen upseerin miekan, jota hän kantoi sittemmin mukanaan tuleviin yhteenottoihin. Aguinaldo sai taistelun johdosta sankarimaineen. Filippiiniläisten voitosta huolimatta espanjalaisten onnistui sittemmin kuitenkin vallata takaisin monet kapinallisten valtaamat kaupungit Caviten alueella.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 418-421. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X
- ↑ a b c d Spencer C. Tucker: The encyclopedia of the Spanish-American and Philippine-American wars : a political, social, and military history, s. 303. ABC-CLIO, 2009. ISBN 978-1-85109-952-8 (englanniksi)