Ilosjoen tuulivoimapuisto
Ilosjoen tuulivoimapuisto | |
---|---|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Pihtipudas |
Koordinaatit | |
Rakentaminen alkoi | 2019 [1] |
Valmistunut | 2021 [2] |
Perustaja | ABO Energy Oy, Winda Invest Oy [1] |
Rakennuttaja | ABO Wind Oy, Luxcara [3] |
Omistaja | Luxcara [2] |
Operaattori | ABO Wind Service Oy [2] |
Tuulivoimapuisto | |
Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
Sähköasema | 1 [4] |
Puistojännite | 20–30 kV [4] |
Liittymisjännite | 110 kV [4] |
Korkeus | 152–175 m [5] |
Pinta-ala | 1,3 km² [5] |
Tuulivoimalat |
6 × Vestas V150 (4,3 MW)[1][2][6] 1 × Vestas V150 (4,2 MW) |
Kapasiteetti | 30 MW [1][7][6] |
Vuosituotanto | noin 90 GWh [8] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ilosjoen tuulivoimapuisto on Keski-Suomessa Pihtiputaan Ilosjoella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 7 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 30 megawattia ja vuosituotanto on noin 90 gigawattituntia.[8] Tuulivoimapuiston on rakentanut ABO Wind Oy ja Luxcara yhdessä, sen omistaa Tuulipuisto Pihtipudas Oy, joka on Luxcaran tytäryhtiö, ja sitä operoi ABO Wind Service Oy.[5][7][6][2][3]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilosjoen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 8 kilometriä Pihtiputaan kirkolta etelään päin. Sen voimala-alue muodostuu metsäisestä mäestä, jossa kallio on aivan maanpinnassa ja jonka valtatie 4 ohittaa itäpuolelta. Ilosjoen suunnalta tulee valtatieltä alkava viisihaarainen huoltotie, jonka varrella tuulivoimalat ja sähköasema sijaitsevat. Voimaloita on Mahamäenkankaalla, Soidinkalliolla, Kettulouhussa, Lähdesuolla ja Jämsännevalla. Ne sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla. Lähin kiinteä asutus löytyy Ilosjoen ja Linnaperän suunnilta. Matkaa lähimmälle tuulivoimalaitokselle tulee kahdelle lähimpänä sijaitsevalle kiinteistölle 1,5 ja 1,6 kilometriä. Vastaavat matkat kahdelle lähimmälle vapaa-ajan asunnolle ovat 950 metriä ja 1,2 kilometriä.[9] Tuulipuiston pituus on 2,3 kilometriä, leveys 1,4 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,3 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on kuitenkin 8 neliökilometriä.[4][5]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V150-mallia, jonka napakorkeus on 140 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä, ja jonka kapasiteetti on kuuden voimalan osalta 4,3 ja yhden 4,2 megawattia.[1][2][10] Voimalat sijaitsevat 152–175 metrin korkeudella mpy. Kunkin tuulivoimalaitoksen perustukseen tarvittiin 96 tonnia terästä ja 600 kuutiometriä betonia. Voimalan torni on koottu kuudesta kappaleesta, joista alin on 20 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä.[11] Tuotettu sähkö johdetaan maakaapeleilla 20 tai 30 kilovoltin jännitteellä voimala-alueen länsipuolelle Mahlakalliontien viereen Kusiaisniemelle rakennetulle sähköasemalle. Siellä jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja sähkö johdetaan vieressä kulkevalle Elenian omistamaan Pihtiputaan ja Viitasaaren väliselle sähkölinjalle [11]. Sähköaseman ja sen lähiympäristön pinta-ala on yksi hehtaari.[4][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ABO Energy aloitti hankkeen kehittelyn vuonna 2011 osana kahdeksan kunnan yhteishanketta, josta Ilosjoen tuulipuisto irrotettiin pian omaksi hankkeekseen. Vuonna 2012 teetettiin alueella esiselvityksiä ja vuokrattiin siihen tarvittamia maita. Vuonna 2013 suoritettiin tuulimittauksia ja seuraavana vuonna teetettiin luontoselvityksiä. Tuulivoimalle oli voimala-alueen kohdalta osoitettu vasta kolmannessa, joulukuussa 2014 vahvistetussa, vaihemaakuntakaavassa pieni alue (tunnus tv−7). Tämän jälkeen laitettiin Ilosjoen osayleiskaava vireille vuonna 2014. Siinä esiteltiin tuulipuiston kahdeksan tuulivoimalaitosta, joiden pyyhkäisykorkeudeksi määrättiin 215 metriä ja yhteiskapasiteetiksi 30 megawattia. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-alaksi ilmoitettiin 8 neliökilometriä. Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan lokakuussa 2015, ja se sai lainvoiman huhtikuussa 2017. Tuulipuiston rakennusluvat myönnettiin jo huhtikuussa 2016. ABO Energyn hankkeiden rahoittajaksi oli vakiintunut Luxcara ja aliurakoitsijaksi Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Tämän hankkeen rinnalla rakennettiin samalla periaatteella Jakostenkallion- ja Välikankaan tuulivoimapuistoa niin, että ABO Energyn suunnitelmilla ja Luxcaran rahoituksella ja päätöksillä toteutettiin hankkeet. Luxcara valitsi hankkeisiinsa Vestaksen valmistamat tuulivoimalaitokset.[3] Rakennustöitä suunniteltiin vuonna 2018 ja ne toteutettiin vuosina 2019–2021 pääurakoitsijan Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n voimin [12]. Tuulivoimaloita pystytettiin elo- ja syyskuussa 2021 [11] ja sähköntuotanto alkoi talvella. Tuulipuiston avajaiset vietettiin 6. kesäkuuta 2022.[1][4][9]
Tuulivoimapuiston hankkeen eri vaiheissa käytiin oikeutta. Pihtiputaan kunnanvaltuuston lokakuussa 2015 hyväksymästä osayleiskaavasta tehtiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus, jonka se käsitteli heinäkuussa 2016. Oikeus hylkäsi valittajien kannat, jolloin siitä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO antoi valituksesta päätöksensä huhtikuussa 2017, joka oli kielteinen ja kunnanvaltuuston päättämä osayleiskaava sai lainvoiman.[13] Myös tuulivoimahankkeen ympäristöluvasta valitettiin. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristölautakunta (tai Viitasaaren ympäristölautakunta [9]) toimi toukokuussa 2016 Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja se myönsi tuulivoimapuistolle ympäristöluvan. Tästä päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen aiheena puutteellinen melututkimus. Oikeus kuitenkin hylkäsi valittajien kanteen joulukuussa 2017 ja ympäristölupa jäi voimaan.[14] Tästä päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan.[9] Näiden päätösten lisäksi hankkeesta oli kirjelmöity Keski-Suomen ELY-keskusta vaatien hankkeelle YVA-menettelyn soveltamista. ELY-keskus ei kuitenkaan puoltanut vaatimusta joulukuussa 2018 annetussa päätöksessä.[15]
Tuulivoimapuiston tuloa edelsi kahdeksan vuotta kestänyt oikeustaistelu ja tapaus jakoi paikalliset asukkaat puolesta ja vastaan- rintamiin. Maaliskuussa 2022 keskusteltiin melumittauksien järjestämisestä. Niiden uskottiin kestävän noin vuoden ajan, jotta tulokset olisivat luotettavia.[16] Melumittaukset valmistuivat vasta vuoden 2024 kesällä. Mittausten perusteella melurajat eivät ylittyneet.[17][18] Kesäkuussa 2023 uutisoitiin Ilosjoen tuulivoimapuiston näkyvyysalueella asuvien ranta-asukkaiden tuntoja asiassa, jossa he kokivat tulleensa petetyiksi.[11][19]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ilosjoen tuulivoimapuisto – Pihtipudas aboenergy.com. Helsinki: ABO Energy Suomi Oy. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ a b c d e f Tuulivoimalaitokset 2022 (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 2022. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ a b c KSBR:lle kaksi uutta tuulivoimahanketta Abo Windin ja Luxcaran kanssa ksbr.fi. 21.10.2020. Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ a b c d e f Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kaavaselostus kaavaehdotuksesta, s. 6–9, 12–13, 18, 30–34) pihtipudas.fi. 19.10.2015. Pihtipudas: Pihtiputaan kunta. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ a b c d e Ilosjoen tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ a b c Ilosjoki www.thewindpower.net. 5.9.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ a b Tuulesta elinvoimaa, erottuvuutta ja ekologisuutta Sydänsuomeen sydansuomessa.fi. 8.3.2024. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ a b c d Ympäristölupaa koskeva valitus (Ilosjoen tuulivoimapuisto, Pihtipudas) kho.fi. 8.11.2018. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Vestas V150/4000-4200 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kivinen, Juha: Ilosjoen tuulipuisto valmistunee ensi viikolla kotiseudunsanomat.fi. 21.9.2021. Pihtipudas: Pihtipudas-Seura ry. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Ilosjoen tuulipuisto, Pihtipudas ksbr.fi. Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Yleiskaavaa koskeva asia (Pihtipudas) kho.fi. 13.4.2017. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Asianajotoimisto Mäkitalo: Tuulivoimaa koskevaa oikeuskäytäntöä 2015–2018 (PDF) (s. 110)) tuulivoimayhdistys.fi. Helsinki: Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta päätös. 21.12.2018. Jyväskylä: Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Kotilainen, Virpi: Ilosjoen tuulivoimapuiston melumittauksiin anotaan lisäaikaa Pihtiputaalla yle.fi. 26.4.2022. Helsinki: YLE. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Siidorow, Tuija: Ilosjoen tuulivoimaloiden melumittauksista puuttuu yhä yksi Pihtiputaalla – sen valmistuttua on vuorossa yleisötilaisuus ksml.fi. 17.2.2024. Jyväskylä: Keskisuomalainen. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Vaaherkumpu, Maarit: Ohjeistus sääoloista venyttää tuulivoimaloiden melumittauksia – Saarijärvellä on odotettu jo vuosi, Pihtiputaalla kului kaksi vuotta ksml.fi. 2.10.2024. Jyväskylä: Keskisuomalainen. Viitattu 14.10.2024.
- ↑ Hytönen, Timo: Maisema meni, melu tuli: Pihtiputaan Ilosjoella tiedetään miltä tuntuu, kun tuulivoimaa tehdään lähelle yle.fi. 26.6.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 14.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minkkinen, Urpo: Lentokuvat Ilosjoen tuulivoimaloiden maisemista Pihtiputaalta ja Viitasaarelta (valokuvia)