Ilona irti
| Ilona irti | |
|---|---|
| Säveltäjä | Timo-Juhani Kyllönen |
| Libretto | Leena Lehtolainen |
| Kieli | suomi |
| Kantaesitys |
18. elokuuta 2022 Espoon tuomiokirkko |
Ilona irti on Timo-Juhani Kyllösen säveltämä monologiooppera, jonka libreton on kirjoittanut kirjailija Leena Lehtolainen. Kyllönen on säveltänyt oopperan tyttärensä Aurora Marthensin laulettavaksi. Oopperan kantaesitys oli 18. elokuuta 2022 Espoon tuomiokirkossa Urkutyö & aaria -festivaalilla. Ooppera valmistui 2020, mutta koronapandemian takia sen ensiesitystä lykättiin kaksi vuotta.[1]
Oopperassa on yksitoista kohtausta, joissa kuvataan naisen asemaa nyky-yhteiskunnassa synkkänä. Nainen joutuu toksisen maskuliinisuuden ja alistamisen uhriksi, ja sitä kuvataan seksuaalisen ahdistelun ja raiskauvaaran kohteeksi joutumisen kautta. Ooppera huipentuu yhdeksännessä osassa "Vimmassa", jossa ahdistelun kohteeksi joutunut nainen lyö miestä.[1]
Vaikka libretossa on myös keveyttä ja leikkisyyttä, kapellimestarina kantaesityksessä toiminut Kyllönen käytti kriitikko Hannu-Ilari Lampilan mukaan aiheen vuoksi raskaita ja rajuja työkaluja. Syyttelyn lisäksi nainen käy välillä sisäistä dialogia itsensä kanssa ja syyttää silloin itseäänkin. Hän kaipaa rakkautta ja kosketusta, mutta kosketus on kähmimistä.[1]
Lampila arvioi Marthensin ääntä vaikuttavan dramaattiseksi, mutta lyyriset sävyt puuttuvat vielä. Hän vertaa esitystä vihan ja taisteluhalun osalta nuorten naisten punkyhteisiin. Lopun naurukohtauksen Lampila kuulee raivonpurkauksena.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hannu-Ilari Lampila: Raju ja vihainen monologiooppera. Helsingin Sanomat, 20.8.2022, s. B 4. verkossa Viitattu = 20.8.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- T-J. Kyllönen – ”Ilona irti” -Monologiooppera Op. 100 Urkuyö & aaria -festivaali
- ilona irti -oopperan teksti on dekkaristin käsialaa. Haastattelu Ylen Aamu-tv