Ilo (etunimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilo on etunimi, joka kuvaa vanhempien tunteita lapsesta. Kansanvalistusseura esitti sitä miehennimeksi (9. lokakuuta) kalenterissaan vuonna 1883. Virossa nimi on johdettu kantasanasta ilu.[1]

Suomessa Ilo on ollut vuoden 2012 loppuun mennessä nimenä 224 miehellä ja yli 30 naisella.[2]

Tunnettuja Ilo-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (ISBN 951-0-23323-4)
  2. Nimipalvelu