Ilmo Lassila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmo Kalervo Taavetti (David) Lassila, käytti kirjailijanimeä Tatu Valkonen (7. joulukuuta 1885 Viipuri27. huhtikuuta 1945 Helsinki)[1] oli Helsingin yliopiston metsäteknologian professori ja kirjailija.

Lassilan vanhemmat olivat lehtori David Lassila ja Eliina Elisabeth Helander. Hän pääsi ylioppilaaksi Porin klassillisesta lyseosta 1904 ja suoritti metsänhoitajan tutkinnon 1906, filosofian kandidaatin tutkinnon 1911 ja filosofian lisensiaatin tutkinnon 1920. Lassila toimi Kolarin aluemetsänhoitajana 1911-1916 sekä opettajana metsä- ja maanviljelyskouluissa. Hoidettuaan Helsingin yliopiston metsäteknologian professorin virkaa vuodesta 1930 hänet nimitettiin sen ensimmäiseksi vakinaiseksi haltijaksi vuonna 1932.[1]

Lassila lähti kesällä 1918 Vienan Karjalaan keräämään aineistoa väitöskirjaansa varten. Toisena tehtävänä hänellä oli seurata Suomesta Itä-Karjalaan Suomen sisällissodan jälkeen paenneiden punaisten toimia. Lassila joutui kuitenkin Muurmannin legioonan vangiksi vakoilusta epäiltynä. Hänet kuljetettiin lopulta englantilaisten joukkojen mukana Englantiin josta hän pääsi palaamaan Suomeen vasta 1919. Tästä retkestä Lassila kertoi myöhemmin kirjassaan Maisterin seikkailut mailla ja merellä.

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassila alkoi kirjoittaa 1920-luvulla pakinoita Tatu Valkosen nimimerkillä muun muassa Iltalehteen. Hän julkaisi tällä nimimerkillä myös useita kirjoja, mutta omalla nimellään myös alansa tutkimus- ja muita julkaisuja.

Ilmo Lassilan puoliso oli Elsa Lagus, jonka kanssa hän avioiutui vuonna 1922. Ilmo Lassilan veljiä olivat anatomian professori Väinö Lassila ja sanomalehti Uuden Suomen toimitusjohtaja Armas Lassila.

  • Tervanpoltto tervahaudassa : Keski-Suomessa tehtyjen havaintojen mukaan. 1908, 1913
  • Miilunpoltto. 1914
  • Kotitarvepuista. 1916
  • Puiden karsimisesta. 1916
  • Tutkimuksia mäntymetsien synnystä ja kehityksestä Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, väitöskirja. 1920
  • Puun mekanillis-teknillisten ominaisuuksien tutkimuksesta. 1927
  • Metsätyypin vaikutuksesta puun painoon. 1929
  • Kestävyys puun laadun tunnuksena. 1934

Nimimerkillä Tatu Valkonen:

  • Maisterin seikkailut mailla ja merellä: kokemuksia Muurmannin ja Englannin matkalta v. 1918-1919. Gummerus 1928 Teos e-kirjana Projekti Lönnrotissa
  • Vanhaa viinaa uudessa leilissä : pakinoita. Gummerus 1929
  • Musikaalinen ihmelapsi : pakinoita. Gummerus 1930
  • Portieeri. Gummerus 1931
  • Kun rikkaista tuli rumpaleita. Gummerus 1932
  • Maisteri liikemiehenä. Gummerus 1932
  • Hänestä tuli virkanyrkki. Gummerus 1933
  • Tatu tapaa Ilonan, humoristinen romaani. Gummerus 1935
  • Miehen housuissa : hupaisia muistelmia kouluajoilta. Gummerus 1936

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b ”Lassila, Ilmo Kalervo David”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 343. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.