Ilmari Soisalon-Soininen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarlo Osmo Ilmari Soisalon-Soininen (4. kesäkuuta 1917 Helsinki5. lokakuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen teologi ja professori.[1] Hän oli Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori 1967–1984. Hän tutki Septuagintaa.[2]

Soisalon-Soininen väitteli 1951 tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hän oli Helsingin yliopiston Vanhan Testamentin eksegetiikan dosentti 1953–1964, vt. professori ja eksegetiikan apulaisprofessori 1964–1966 sekä Vanhan Testamentin eksegetiikan professori 1967–1984.[3]

Ilmari Soisalon-Soinisen poika Eljas Soisalon-Soininen (s. 1949) on tietojenkäsittelytekniikan professori.[1]

  1. a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 689. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. Facta 2001, osa 15, p. 88. WSOY 1985.
  3. Kuka kukin on 1978, s. 923. Runeberg.org.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aejmelaeus, Anneli: ”Soisalon-Soininen, Ilmari (1917–2002)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 171–173. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
  • Aejmelaeus, Anneli – Sollamo, Raija (toim.): Studien zur Septuaginta-Syntax: Ilmari Soisalon-Soininen zu seinem 70. Geburtstag am 4. Juni 1987. (Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, B:237) Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia. ISSN 0066-2011 ISBN 951-41-0551-6
  • Lauha, Risto (toim.): Sexaginta: Juhlakirja Ilmari Soisalon-Soinisen täyttäessä 60 vuotta 4.6.1977. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 1977.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.