Ilmari Pallari
Lauri Ilmari Pallari (12. helmikuuta 1898 Oulu – 16. maaliskuuta 1965) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.
Sisällissodan aikana 1918 Pallari osallistui taistelutoimiin valkoisten riveissä ja haavoittui Ahlaisissa. Pallari kävi kadettikoulun 1920 sekä taistelukoulussa majurikurssin 1931. 1920-luvulla hän toimi erilaisissa nuoremman upseerin tehtävissä ja aliupseerikoulun johtajana. 1930-luvulla hän toimi pataljoonan komentajana sekä Kadettikoulussa kouluttajana. Sotilasohjaajana hän toimi 1938-1939.
Talvisodassa Pallari toimi pataljoonankomentajana 1939-1940 ja haavoittui Suomussalmen taisteluissa. Välirauhan aikaa elokuussa 1940 hänet nimitettiin Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapoiirin komentajaksi. Jatkosodan sytyttyä hän komensi pitkän ajan JR 25:a kesäkuuhun 1944 asti, jolloin 4. divisioonan komentaja Pietari Autti syrjäytti hänet. Tämän jälkeen vuodesta 1944 alkaen hän toimi Kouvolan sotilaspiirin päällikkönä. Pallari ylennettiin everstiksi 16.9.1942.[1]
Virkansa ohella Pallari on toiminut Huopalahden yhdyskunnan kunnanvaltuustossa ja myöhemmin Kouvolan kauppalanvaltuustossa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 50-vuotiaita: Lauri Ilmari Pallari. Helsingin Sanomat, 12.2.1948, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.1.2025.