Ilmari Kaitila
Ilmari Verner Kaitila (I. V. Kaitila) (12. joulukuuta 1877 Orimattila – 26. joulukuuta 1946 Helsinki)[1] oli suomalainen liiketaloustieteilijä. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun professori 1921–1946 ja toimi kauppaoppilaitosten tarkastajana 1927–1934. Hän on julkaissut oppikirjoja liiketaloustieteen alalta.[2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitila oli maanviljelijä, valtiopäivämies Juho Alastalon poika. Hänen puolisonsa vuodesta 1905 oli Selma Charlotta Miettinen.[3] Heidän poikansa oli taloustieteilijä ja poliitikko Esa Kaitila.[2] Ilmari Kaitila kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1896 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1902, filosofian lisensiaatiksi 1921 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1922. Lisäoppia hän hankki tekemällä opintomatkoja Saksaan 1912 ja 1931 sekä Englantiin, Ranskaan ja Alankomaihin 1926.[1] Työuransa Kaitila aloitti Viipurin kauppakoulun opettajana 1907–1912 ja kauppa-apulaiskoulun johtajana 1907–1912. Viipurista hän muutti Jyväskylän kauppakoulun johtajaksi ja kauppa-apulaiskoulun johtajaksi 1912–1918. Seuraavaksi Kaitila siirtyi Helsinkiin Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opettajaksi 1918–1922 ja rehtoriksi 1922. Kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen professorina hän työskenteli 1922–1946 ja vararehtorina 1938–1939. Lisäksi hän toimi kauppaoppilaitosten tarkastajana 1927–1934, Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtajana 1939–1946 ja Liiketaito-lehden päätoimittajana 1932–1938. Päätyönsä ohella hän vaikutti kunnallispolitiikassa toimiessaan Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911–1912 ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä 1915–1917.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tampereen asunto-oloista viime vuosisadan 50- ja 60-luvuilla, Tampereen työväenopisto 1906
- Kauppaopin ja -oikeuden oppikirja, Gummerus 1913, 18. painos 1967
- Kirjallisia tehtäviä kauppaliikkeessä, WSOY 1914
- Saksan kauppajatkokouluista: matkakertomus, Suomen senaatti 1914
- Kirjanpidon ja bilanssiopin oppikirja, Gummerus 1916
- Jyväskylän Säästöpankin historia 1842–1916, Gummerus 1918
- Tilintarkastus, Gummerus 1919
- Omaisuusvuosibilanssin luonne ja omaisuusarvostus käytännössä, omakustanne 1921
- Vähittäiskauppiaan kirjanpito-opas, Suomen vähittäiskauppiasliitto 1921
- Kirjanpidon oppikirja: kansakoulun jatkokouluja varten, WSOY 1925
- Kirjanpitovihko: kansakoulun jatkokouluja varten: 1 yksityistalous- ja yhdenkertainen liiketalouskirjanpito, WSOY 1925
- Kirjanpitovihko: kansakoulun jatkokouluja varten: 2 kahdenkertainen kirjanpito, amerikkalainen muoto, WSOY 1925
- Kirjanpitovihko: kansakoulun jatkokouluja varten: 3 kahdenkertainen kirjanpito, italialainen muoto, WSOY 1925
- Kahdenkertaisen kirjanpidon muotoja ja tekniikkaa, WSOY 1927
- Teollisuusliikkeen laskentatoimen perusteet: 1 osa, omakustannuslaskenta, Gummerus 1928
- Handledning i bokföring för detaljhandlare, (yhdessä Ilmo O. Nurmelan kanssa) Finlands svenska köpmannaförbund 1933
- Lyhyet rytmilliset vaihtelut vähittäiskaupassa ja niiden vaikutus kustannuksiin, (eripainos Kauppalehdestä) 1936
- Nykyaikaisen teollisuuskirjanpidon pyrkimyksistä, (eripainos Liiketaidosta n:o 10/1938) 1938
- Teollisuusliikkeen laskentatoimen perusteet: kirjanpito, Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos 1940
- Liiketaloustilasto, Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos 1945
- Uusi kirjanpitolaki selityksineen, Otava 1945, 7. painos 1966
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit: Finlands professorer 1640–2007, s. 256. [Helsinki]: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. 153
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, ss. 287–288. Viitattu 21.1.2021.
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
