Ilmari Aalto
Ilmari Aalto (7. elokuuta 1891 Kuopio – 29. syyskuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1] Hän oli ekspressionistisen Tyko Sallisen ympärille kasvaneen Marraskuun ryhmän jäsen. Aalto maalasi rakenteellisia asetelmia, sekä maisema- ja henkilökuvia. Räätälin poikana Kuopiossa syntynyt Aalto kävi Helsingin suomalaista reaalilyseota. Aalto opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa 1907–1908 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1908–1910. Hän teki stipendin turvin opintomatkat Pariisiin ja Lontooseen. Julkisiin näyttelyihin Aalto alkoi osallistua vuodesta 1912 lähtien.[1][2]
Useimmat Aallon maisemamaalausten näkymistä ovat Töölöstä ja Suursaaresta. Aallon maisemamaalausta on nähtävissä myös Ravintola Elielissä Helsingin rautatieasemalla. Takaseinän maiseman suunnittelussa Eero Järnefelt ja A.W. Finch olivat eniten mukana, mutta kolmesta taiteilijasta vain Ilmari Aalto uskalsi kiivetä korkeille tikkaille toteuttamaan maalausta.[3]
Ekspressionistina aloittanut Aalto löysi myös kubismin vuonna 1914.[3] Edvard Munchin näyttely Ateneumissa kohta hänen valmistumisensa jälkeen vaikutti voimakkaasti Aaltoon ja antoi vaikutteita ekspressionistiselle ilmaisulle.[4]Ensimmäinen kubistien ja ekspressionistien näyttely nähtiin Suomessa vuonna 1914, mukana oli muun muassa saksalaisen Der Blaue Reiterin keskeiset taiteilijat.[4]
Vuoden 1920 Pariisin matkan jälkeen Aalto alkoi käyttää enemmän värejä ja voimakkaita siveltimenvetoja aiemman harmahtavan paletin sijasta. Myöhemmin 1928 Pariisissa käydessään hän omaksui realistisemman ilmaisun, selkeät ääriviivat ja sekoittamattomat värit.[3] Ilmari Aallon sanotaan itsekriittisyydessään tuhonneen monia töitään.[3]
Aalto oli Suomen Taiteilijaseuran johtokunnan jäsen ja hänet valittiin useita kertoja juryn jäseneksi taiteilijaseuran näyttelyihin. Aalto oli myös jäsenenä Suomen Taideyhdistyksen lautakunnissa, ja vuodesta 1932 valtion asiantuntijalautakunnassa kuvaamataidetta varten.[2]
Aalto kuoli maksasyöpään 43-vuotiaana.[3] Aallon puoliso oli Alli Helena Linnalahti (aiemmin Ketonen)[1].
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kellot 1914. -
Myrsky 1915. -
Taiteilija Karnakosken muotokuva 1917. Emman kokoelmat. -
Väinö Kamppurin muotokuva 1917.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marja Sakari: Aalto, Ilmari (1891 - 1934) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 23.12.2015.
- ↑ a b Ilmari Aalto kuollut, Helsingin Sanomat, 30.09.1934, nro 263, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 30.06.2024
- ↑ a b c d e Hagelstam: Vahvatunnelmaisten asetelmien taitaja[vanhentunut linkki] Viitattu 22.10.2009.
- ↑ a b fng.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 22.10.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmari Aalto taiteilijamatrikkelissa
- Ilmari Aalto Kansallisgallerian kokoelmissa
- Kirjav@ - Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta, Ilmari Aalto
- Valkonen, Olli: Maalaustaiteen murros Suomessa 1908-1914 : uudet suuntaukset maalaustaiteessa, taidearvostelussa ja taidekirjoittelussa, Jyväskylän yliopisto, 1973, ISBN: 951-677-127-0
- Vilho Nenonen: Tavattiin Brondalla, Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1981, ISBN: 951-717-255-9
- Kirjailijain ja taiteilijain joulukirja, 1917 Suomalainen kirjailijaseura, "Kirjallinen työ" ja Suomen taiteilijaseuran maalariliitto
- Samling Gösta Stenman : finländsk konst - beskrivande katalog utarbetad av Nils-Gustav Hahl, Helsingfors: Söderström, 1932
- A cultural history of the avant-garde in the Nordic countries 1900-1925, edited by Hubert van den Berg et al., Amsterdam ; New York (NY) : Rodopi, 2012, ISBN: 978-90-420-3620-8; 978-94-012-0891-8 (e-book)
- Cedercreutz, Emil: Silhouetter 2, klippta af E. Cedercreuz, Helsingfors: Konstnärsgillet, 1916
- Biografiakeskus, Ilmari Aalto
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
