Ilmapussi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmapussit kuuluvat lintujen hengityselimistöön ja ne ovat ilmatäytteisiä kalvopusseja. Ne ovat kehittyneet hengitysteiden laajentumista ja ne sijaitsevat rinta- ja vatsaontelon elimien lomassa. Ilmapussien lukumäärä vaihtelee lajista riippuen 7-12 välillä ja ne jaetaan kraniaalisiin ja kaudaalisiin ilmapusseihin. Kraniaaliset ilmapussit ovat kiinnittyneenä pääkeuhkoputkien kraniaaliseen osaan ja kaudaaliset pääkeuhkoputkien kaudaaliseen osaan. Lisäksi osa ilmapusseista on kiinnittyneenä suoraan keuhkoihin.

Eräillä hyönteisillä, kuten heinäsirkoilla, on myös ilmapussit, jotka toimivat samaan tapaan kuin lintujen, työntäen ilmaa lihasten avulla ilmaputkistoon.

Myös dinosaurusten hengitys ilmeisesti perustui ilmapussien toimintaan.

Ilmapussien tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtävä hengityksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmapusseissa ei tapahdu kaasujen vaihtoa vaan ne mahdollistavat sen, että ilma liikkuu keuhkoissa vain yhteen suuntaan. Tämän seurauksena hapekas ja vähähappinen ilma eivät pääse sekoittumaan, jonka ansiosta linnun punasolut saturoituvat hapella paljon pienemmällä ilman hapen osapaineella kuin nisäkkäillä ja mahdollistaa linnun hapensaannin hyvinkin korkeissa ilmankorkeuksissa. Sisäänhengityksessä runsashappinen sisäänhengitysilma virtaa kaudaalisiin ilmapusseihin ja kohti keuhkoja. Samaan aikaan edellisellä sisäänhengityksellä hengitetty ilma kulkee keuhkoista kraniaalisiin ilmapusseihin. Uloshengityksessä kraniaalisissa ilmapusseissa oleva hengitysilma poistuu hengitysteistä suun ja sierainten kautta. Samanaikaisesti hengitysilma virtaa kaudaalisista ilmapusseista keuhkoihin. Hapen ja hiilidioksidin vaihto ilman ja veren välillä tapahtuu keuhkoista haarautuvien parabronkusten ja niitä ympäröivien kapillaarien välillä. Hapen ja hiilidioksidin tehokasta siirtymistä edesauttaa se, että hengitysilma parabronkuksissa ja veri kapillaareissa virtaavat vastakkaisiin suuntiin.

Muut tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin ontot luut, kuten kallo ja raajojen proksimaaliset luut, ovat yhteydessä ilmapussijärjestelmään. Tämä edesauttaa linnun lentämistä, koska ilmatäytteiset luut ovat kevyempiä kuin luuydintäytteiset.

Lisäksi ilmapussit osallistuvat äänentuottoon ja lämmönsäätelyyn sekä kaudaaliset ilmapussit jäähdyttävät uroslinnuilla vatsaontelossa sijaitsevia kiveksiä. Vesilinnuilla ilmapussit auttavat sukeltamisessa ja veden pintaan nousemisessa sekä kellumisessa.

Ilmapusseihin liittyvät sairaudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus saattaa linnunpoikasella nähdä anatomisen vian, jolloin ilmapussi on putkahtanut lihasten välistä ruumiinontelon ulkopuolelle ja pullistelee hengityksen tahdissa. Fregattilintukoiraiden soidinaikainen ilmapussien pullistelu ei liittyne keuhkojen hapensaantiin.