Ilmakehän uusanalyysi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmakehän uusanalyysi on menetelmä, jossa kuvataan ilmakehän tila useiden vuosien aikana yhdistämällä eri lähteistä kootut säähavainnot: sääasemien pintahavainnot, sääpalloluotaukset ja satelliittihavainnot. Yhdistäminen tapahtuu ilmakehän käyttäytymistä kuvaavien fysikaalisten mallien avulla.[1] Havaintoja ja säämallia yhdistämällä saadaan paras mahdollinen tieto maanpinnan ja ilmakehän tilasta myös niiltä alueilta joilta suoria havaintoja ei ole saatavilla.[2]

Uusanalyysejä käytetään laajasti ilmastotutkimuksessa ja -palveluissa esimerkiksi nykyisten ilmasto-olosuhteiden seurantaan ja vertailuun menneisiin, ilmaston vaihteluiden ja muutosten syiden tunnistamiseen sekä ilmastoennusteiden laatimiseen. Uusanalyyseistä saatua tietoa käytetään yhä enemmän myös yrityselämän sovelluksissa sellaisilla aloilla kuin energia, maatalous, vesivarat ja vakuutus.[3]

  1. Ilmakehän uusanalyysien avulla tietoa arktisen Fennoskandian ilmaston vaihteluista ja muutoksista ilmatieteenlaitos.fi. 2018. Viitattu 16.8.2024.
  2. Uusi ilmastoaineisto kertoo arktisen alueen bioilmaston muutoksista helsinki.fi. 2023. Viitattu 16.8.2024.
  3. Reanalyses reanalyses.org. Viitattu 19.8.2024.