Ilmailumuseoyhdistys

Ilmailumuseoyhdistys ry on vuonna 1969 perustettu suomalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen ilmailuhistorian harrastamista. Yhdistyksellä on noin 1 200 jäsentä eri puolilta Suomea.

Historia

Ilmailumuseoyhdistys perustettiin tilanteessa, jossa Suomessa ei ollut ainoatakaan ilmailumuseota. Yhdistyksen perustamiskokous järjestettiin 4. joulukuuta 1969 Helsingissä. Yhdistys otti tavoitteekseen valtakunnallisen ilmailumuseon perustamisen.

Yhdistyksen ensimmäinen projekti oli varastotilan löytäminen ilmailuhistorialliselle materiaalille. Tämän projektin lopputuloksena syntyi ns. käytävänäyttely Helsinki-Vantaan lentoaseman ja väestönsuojan väliseen 125 metriä pitkään yhdyskäytävään. Käytävänäyttely avattiin 12. kesäkuuta 1972, ja vuonna 1977 se muuttui Museoviraston kehotuksesta virallisesti ilmailumuseoksi.

Vuonna 1972 perustettiin työryhmä pohtimaan tila- ja organisaatioesityksiä. Työryhmän työn tuloksena syntyi mietintö, jossa luetteloitiin museoesineistöä ja esiteltiin toimintasuunnitelma ja käyttötalousarvio. Esimerkkinä käytettiin Luonetjärvellä sijainnutta lentokonehallia ilmailumuseon toimitiloina. Projekti johti Keski-Suomen Ilmailumuseon syntymiseen 1970-luvun lopulla.

Vuonna 1973 perustettiin työryhmä miettimään valtakunnallisen ilmailumuseon perustamista. Syntyneeseen mietintöön sisältyivät laskelma ja suunnitelma uuden museon rakentamisesta. Mietinnössä museon sijaintipaikaksi esitettiin Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Projektin tulokset annettiin VILMU-työryhmän käyttöön. Se sai mietintönsä valmiiksi vuonna 1975. Työn tuloksena Ilmailumuseoyhdistykselle luovutettiin Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelta tontti ilmailumuseota varten 1.8.1978. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1979, ja Suomen Ilmailumuseo avattiin 24. syyskuuta 1981. Museo on ainoa suomalainen ilmailumuseo, jolle on rakennettu uudet tilat.

Ilmailumuseoyhdistys hoiti Suomen Ilmailumuseon operatiivista toimintaa vuoteen 1996 saakka. Yhdistys laajensi Ilmailumuseota rakentamalla aluksi varastotiloja vuosina 1982–1983 ja niin sanotun välihallin erikoisnäyttelyjä varten vuosina 1984–1985. Lisäksi yhdistys rakensi toisen näyttelyhallin vuosina 1986–1989 ja laajensi välihallia vuosina 1994–1995. Suomen Ilmailumuseosäätiö on myöhemmin laajentanut museon kahvila-, toimisto- ja auditorio-osia.

Ilmailumuseoyhdistyksen hallitus päätti 20. maaliskuuta 1996 siirtää Suomen Ilmailumuseoon liittyvän omaisuuden perustettavalle Suomen Ilmailumuseosäätiölle, joka perustettiinkin kaksi päivää myöhemmin. Suomen Ilmailumuseosäätiöön tulivat mukaan Ilmailumuseoyhdistyksen lisäksi Vantaan kaupunki, Ilmailulaitos, Finnair, Valmet Lentokoneteollisuus ja Suomen Ilmailuliitto. Ilmailumuseoyhdistyksen osuus säätiön peruspääomasta oli 99,3 %. Ilmailumuseoyhdistys säilytti määräysvallan Suomen Ilmailumuseosäätiöön ja sitä kautta Suomen Ilmailumuseoon, koska Ilmailumuseoyhdistys valitsee säätiön hallituksesta enemmistön.

Vuodesta 1996 alkaen Ilmailumuseoyhdistys keskittyi jäsentoimintaan, joka on käsittänyt mm. lentokoneiden entisöintiä, vierailuja ulkomaisiin ilmailumuseoihin ja -näytöksiin, asiantuntijaluentoja ja -vierailuja ja kirjojen kustannustoimintaa. Vuonna 1976 perustettu yhdistyksen tiedotuslehti muuttui vuonna 1991 Feeniks-nimiseksi ilmailuhistorialliseksi aikakauslehdeksi. Vuonna 2010 yhdistyksen sääntöjä muutettiin niin, että sen tehtäväksi tuli tukea kaikkia suomalaisia ilmailumuseoita.

Toiminta

Ilmailumuseoyhdistys järjestää ilmailuhistoriallisia asiantuntijaluentoja käsittäviä jäseniltoja kuukausittain sekä muutamia jäsenmatkoja vuosittain kotimaisiin ja ulkomaisiin ilmailumuseoihin ja -näytöksiin. Se on järjestänyt erilaisia tapahtumia ja niiden yhteydessä tukenut ulkomaisten lentäjäveteraanien vierailuja Suomeen. Yhdistyksellä on vapaaehtoisista lentokoneiden konservoijista ja entisöijistä koostuva Tiistaikerho, joka nimensä mukaisesti kokoontuu tiistaisin entisöimään lentokoneita. Ilmailuhistoriallinen aikakauslehti Feeniks on yhdistyksen tärkeä tiedotuskanava verkkosivujen ja jäsenkirjeiden lisäksi.

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on entisöinyt kaksi Ilmailumuseoyhdistyksen omistamaa museolentokonetta. Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-18) on tällä hetkellä nähtävillä Veljekset Keskisen kyläkaupassa Alavuden Tuurissa ja urheilukone Viri Seppälänkankaan K-Citymarketissa Jyväskylässä.. Lisäksi yhdistyksellä on omistuksessaan tai hallinassaan Douglas DC-2 -koneen OH-LDB/DO-3 runko, Douglas DC-3 -koneen DO-5 runko, Piper PA-31-310 Navajon OH-PRA runko, MiG-21BIS MG-111:n ohjaamo-osa ja BAe Hawk Mk.51-koneen HW-314 ohjaamo-osa.

Puheenjohtajat

• Reino Artola 1970–1972
• Väinö Sahari 1973–1975, 1977–1979
• Veikko Härmälä 1976
• Lasse Vaismaa 1980–1982
• Kaarlo J. Temmes 1983–1984
• Pertti Kuortti 1985–1987, 1990–1992, 1996
• Carl-Fredrik Geust 1988–1989
• Jussi Rinta 1993–1995
• Kauko Juvonen 1997–1999
• Ben I. Björkqvist 2000–2002, 2005–2009
• Janne Salonen 2010–

Ilmailumuseoyhdistyksen entisöimät lentokoneet

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho ja sitä edeltänyt Lauantaikerho ovat entisöineet vuodesta 1970 lähtien seuraavat lentokoneet:

• Adaridi AD 3
• VL Sääski II (SÄ-122)
• Blomqvist-Nyberg
• Mignet HM-14 Pou du Ciel eli "Taivaan Kirppu" (OH-BFA)
• de Havilland DH.100 Vampire Mk. 52 (VA-2)
• Klemm L 25 (OH-KLA)
• Caudron C.60 (CA-84)
• LET Z-37 Čmelák (OH-CMB)
• Junkers A 50 Junior (OH-ABB)
• Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-18)
• Urheilukone Viri (OH-IIK)
• Cessna 206 (OH-MAF)
• Pentti Kyrölän koekone
• I.V.L. D 26 Haukka I
• Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25)
• Valmet Vihuri II:n eturunko (VA-25)
• I.V.L. K.1 Kurki

Tällä hetkellä^milloin? entisöitävinä ovat:

• VL Myrsky II (MY-14). Kyseessä on yhteisprojekti Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmavoimamuseon kanssa. Kone valmistuu vuonna 2021.
• Caudron C.59 (CA-50)

Ilmailumuseoyhdistyksen kustantamat teokset

• Ilmailukirjallisuusbibliografia, 1989. 951-8960-00-3.
• Siipimiehenä historia, 2006. ISBN 951-8960-05-4
• Peter Spoden, yöhävittjälentäjänä Göringin Luftwaffessa, 2006. ISBN 3-934173-21-7
• Suomen Ilmailumuseon lentokoneet, 2012. ISBN 978-951-8960-06-8
• EFHK kuusikymmentä vuotta – näyttelyjulkaisu, 2012. ISBN 978-951-8960-07-5
• Messerschmitt Bf 109 1943–2013, 2013. ISBN 978-951-8960-08-2
• Wanhat Sotakoneet, 2013. ISBN 978-951-8960-09-9
• Ilmasodan veteraanit kertovat, 2013. ISBN 978-951-8960-10-5
• Hylyistä Helmiksi -näyttelyjulkaisu, 2014. ISBN 978-951-8960-11-2
• VL Myrsky – Historia ja entisöinti 2015, 2015. ISBN 978-951-8960-13-6
• VL Myrsky – Historia ja entisöinti 2016, 2015. ISBN 978-951-8960-14-3
• VL Myrsky – Historia ja entisöinti 2017, 2016. ISBN 978-951-8960-15-0
• VL Myrsky – Historia ja entisöinti 2018, 2017. ISBN 978-951-8960-16-7
• VL Myrsky – Historia ja entisöinti 2019, 2018. ISBN 978-951-8960-17-4
• Vesivehmaan lentokentän historia. Osa 1, Sotavuodet 1939-1945.

Ilmailumuseoyhdistyksen julkaisemat kirjat, jotka on kustantanut Ketterät Kirjat:

• Poltto palaa! MiG-21 Suomen taivaalla 1963–1998. MiG-21 över Finland 1963–1998, 2016. ISBN 978-952-7044-16-2
• Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla, 2017. ISBN 978-952-7044-20-9
• Ohjaamot – Suomen sotilaskoneet, 2018. ISBN 978-952-7044-40-7
• Ohjaamot – Suomen liikennelentokoneet, 2019. ISBN 978-952-7044-44-5

Lähteet

• Klemettinen, Juha & Paju, Jussi (toim.): Siipimiehenä historia. Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikymmeniä. Ilmailumuseoyhdistys ry, 2006. ISBN 951-8960-05-4

Aiheesta muualla

• Ilmailumuseoyhdistys ry