Il conquistatore di Atlantide
Il conquistatore di Atlantide | |
---|---|
Elokuvan italialainen mainosjuliste. |
|
Ohjaaja | Alfonso Brescia |
Käsikirjoittaja | Alfonso Brescia, Franco D’Este |
Tuottaja | Alberto Chimenz, Geo Agliani, Pier Ludovico Pavoni |
Säveltäjä | Ugo Filippini |
Kuvaaja | Fausto Rossi |
Leikkaaja | Nella Nannuzzi |
Lavastaja | Mario Giorsi |
Pääosat | Adriano Bellini, Luciana Gilli, Piero Lulli, Andrea Scotti |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Italia, Egypti |
Tuotantoyhtiö | Doina Film, PCA Produzione, Copro Film |
Ensi-ilta | 1. huhtikuuta 1965 (Italia) |
Kesto | 90 min. (Italia) |
Alkuperäiskieli | italia |
Tuotto | 176 000 000 liiraa (Italia) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
DBCult | |
Il conquistatore di Atlantide (”Atlantiksen valloittaja”) on vuonna 1965 valmistunut italialais-egyptiläinen seikkailuelokuva. Tyylilajiltaan peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Alfonso Brescia. Sen sankaria Heraklesta esittää Adriano Bellini alias Kirk Morris.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Afrikan rannikolle haaksirikkoutunut Herakles kohtaa prinsessa Virnan sekä tämän isän šeikki Assurin ja prinssi Karrin, jotka syyttävät toisiaan heidän beduiiniheimojaan vastaan tehdyistä hyökkäyksistä. Niiden takana ovat salaperäiset naamiomiehet, jotka pian kaappaavat Virnan. Herakles ja Karr seuraavat heidän jälkiään rauniokaupunkiin, joka osoittautuu muinaisen Atlantiksen jäänteeksi. Sitä hallitsevat kuningatar Ming ja hänen apurinsa Ramir, jotka aikovat valloittaa koko maailman voittamattomien zombisotureidensa avulla. Herakles pelastaa Virnan ja tulivuorenpurkaus tuhoaa Atlantiksen ja sen asukkaat.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adriano Bellini | … | Herakles |
Luciana Gilli | … | Virna |
Piero Lulli | … | Ramir |
Andrea Scotti | … | Karr |
Mahmud El Sabba | … | Assur |
Hélène Chanel | … | Ming |
Caterina Trentini | … | |
Mohamed Tawfik | … | |
Rinaldo Zamperla | … | |
Liliana Rossetti | … | [2] |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Il conquistatore di Atlantide on kuvattu Techniscope-laajakangastekniikalla Technicolor-väreissä Incir De Paolisin studiolla Roomassa sekä ulkokuvien osalta Egyptissä. Sitä on pidetty Vittorio Cottafavin Herkules – Atlantiksen valloittajan jäljitelmänä, mutta todellisuudessa elokuvilla on vain vähän yhteistä.[3]
Elokuva on yksinkertainen mutta viihdyttävä toimintaseikkailu,[1] ja roskaleffoistaan tunnetun Alfonso Brescian ohjaustyöksi yllättävänkin huoliteltu ja järkevä[4]. Sen ansioita ovat Egyptin karut maisemat sekä tekijöiden naiivi mielikuvitus, joka yhdistää vapaasti aineksia antiikin mytologiasta Flash Gordon -tyyliseen tieteisfiktioon ja kauhugenreen[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Casadio, Gianfranco: I mitici eroi, s. 55, 71. Ravenna: Longo Editore, 2007. ISBN 978-88-8063-529-1
- ↑ Anica: Archivio del Cinema Italiano archiviodelcinemaitaliano.it. Viitattu 31.8.2014. (italiaksi)
- ↑ Della Casa, Steve; Giusti, Marco: Il grande libro di Ercole, s. 118–119. Roma: Centro Sperimentale di Cinematografia, Edizioni Sabinae, 2013. ISBN 978-88-98623-051
- ↑ The Horror!? houseinrlyeh.blogspot.fi. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Il conquistatore di Atlantide Internet Movie Databasessa (englanniksi)