Ihmissusi
| Ihmissusi | |
|---|---|
 Ihmissusi saksalaisessa puupiirroksessa 1722. |
|
| Ominaisuudet | |
| Tuntomerkit | Susimainen vartalo, joka on peittynyt karvalla, pitkät hampaat, terävät kynnet, hehkuvat silmät |
| Esiintyminen | Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia; missä susia esiintyy |
| Voimat |
suuret fyysiset voimat, suuri purentavoima, ihmistä nopeampi |
| Luonteenpiirteet | Ihminen, joka on muuttunut ihmissudeksi, ei voi hallita itseään, kun on ihmissusi. |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Muinainen eurooppalainen kansanperinne |
| Samanlaiset olennot |
Ihmistiikeri |
| Suhteet | |
Ihmissusi on myyteissä ja kansantaruissa sekä kauhufiktiossa ja populaarikulttuurissa esiintyvä peto: ihminen, joka kykenee muuttumaan sudeksi tai sudenkaltaiseksi olennoksi. Sudeksi tai muuksi petoeläimeksi muuttuva ihminen on esiintynyt myyteissä ja taruissa läpi historian eri puolilla maailmaa.[1]
Useissa myyteissä ihmissusi on päiväsaikaan ihminen, joka muuttuu keskiyöllä täydenkuun vaikutuksesta sudeksi. Joissakin tarinoissa ihminen kykenee muuttumaan sudeksi milloin itse haluaa. Kenties tunnetuin tapa muuttua ihmissudeksi tapahtuu toisen ihmissuden pureman kautta, mutta joissakin myyteissä ihmissudeksi saatetaan muuttua esimerkiksi kirouksen seurauksena.[2] Tunnetuin tapa tappaa ihmissusi on ampua sitä hopealuodilla.[2]
Ihmissusi on yleinen aihe populaarikulttuurissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset merkinnät ihmissusista on löydetty antiikin kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen teoksista. Herodotos kirjoitti eräässä historiateoksessaan skyyttien uskovan neuri-naapurikansansa muuttuvan kerran vuodessa susiksi. Myöhemmät historioitsijat ovat epäilleet ihmissusitarinan juontuvan pohjoisessa asuneiden neurien käyttämistä turkisvaatteista, jotka olivat antiikin kreikkalaisista omituisia. Roomalaisen kirjailijan Petronius Arbiterin kirjoittamassa Satyricon-romaanissa ensimmäiseltä vuosisadalta kerrotaan tarina ihmissudesta.[2]
Kuuluisimpia historiallisia ihmissusia ovat olleet Jean Grenier ja Peter Stubbe. Nämä väitetyt ihmissudet on yleensä todettu mielenvikaisiksi. Esimerkiksi lykantropia on mielenterveydellinen häiriö, jota sairastava henkilö kokee joko olevansa eläin tai olevansa muuttumassa eläimeksi, esimerkiksi sudeksi. Sairastava henkilö saattaa käyttäytyä sen eläimen tavoin, joksi uskoo olevansa muuttumassa. Sairaus on harvinainen eikä sen syitä vielä ymmärretä. Sairaudella on saattanut olla vaikutusta ihmissusimyytin syntymiseen.[3][4]
Myytit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siitä, miten ihmissudeksi voi muuttua, on monia myyttejä. Yksi tunnetuimmista tavoista muuttua ihmissudeksi on joutua sellaisen puremaksi tai raapimaksi. Joissakin myyteissä ihmissudeksi saatetaan muuttua esimerkiksi jonkin jumalan tai noidan kostoksi langettaman kirouksen takia. Ihmissudeksi saattaa muuttua myös tehtyään sopimuksen paholaisen kanssa.[2]
Ihmissusi saattaa susimuodossaan olla oikean suden näköinen tai sudenkaltainen olento, joka esimerkiksi kävelee kahdella jalalla ja osaa puhua.[2] Ihmismuodossaan ihmissusilla on useita tuntomerkkejä, jotka vaihtelevat myytistä toiseen. Joissakin myyteissä ihmissuden tunnistaan siitä, että sillä on ihmismuodossaan hyvin tuuheat kulmakarvat, karvaiset kämmenet, erityinen selkärangan mutka ja harvinaisen pitkä etusormi.[2] Se saattaa myös kammota hopeaesineitä.[2] Jouluaattona syntyneiden lasten on joskus ajateltu muuttuvan ihmissusiksi.[2]
Kertomuksien mukaan sudenhahmoisen ihmissuden voi muuttaa takaisin ihmiseksi kutsumalla sitä ristimänimellä tai tarjoamalla sille ruokaa. Järeämpiä aseita kaivattaessa ihmissuden voi tappaa hopealuodilla tai muilla hopeasta tehdyillä esineillä. Hopealuoti on yksi tunnetuimmista keinoista tappaa ihmissusi. Kuollut ihmissusi muuttuu yleensä takaisin ihmiseksi, mutta joidenkin tarinoiden mukaan se muuttuu kuollessaan vampyyriksi. Joissakin kertomuksissa ihmissusi lakkaa tietyn ajan kuluttua, esimerkiksi kirouksen rauettua, olemasta ihmissusi.[2]
Joissakin tapauksissa esitetään, että ihmissuden purema tai hampaan raapaisu aiheuttaa vampyyreille kivuliaan kuoleman. Vampyyri voi parantua, jos saa juoda ihmissuden verta. Yleensä ei ole väliä onko saatu veri purijan vai jonkun muun.
Muussa kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhojen myyttien ja kansantarujen lisäksi ihmissusi on esiintynyt myös nykykulttuurissa. Se on nähty esimerkiksi elokuvissa ja televisiosarjoissa, ja ihmissusimyytistä on kirjoitettu useita kirjoja.
Suomalaisista ihmissusitarinoista tunnetuin on kirjailija ja runoilija Aino Kallaksen vuonna 1928 ilmestynyt Sudenmorsian. 1600-luvun Hiidenmaalle sijoittuvassa tarinassa virolaisen metsänvartija Priidikin vaimo Aalo muuttuu ihmissudeksi Metsän Hengen, Diabolus Sylvarumin vaikutuksesta. Kirjan pohjalta Kallas on kirjoittanut myös näytelmän.[5] Tauno Pylkkänen on säveltänyt sen oopperaksi.
Virolainen kirjailija August Kitzberg on kirjoittanut aiheesta novellin "Libahunt" (1891–1892, 'Ihmissusi') ja sen pohjalta näytelmän Libahunt, draama viies vaatuses. Aino Kallas suomensi näytelmän 1916 ja tarjosi sitä teattereille, mutta mikään teatteri ei huolinut sitä. Suomennos on todennäköisesti hävinnyt.[6]
Kirjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Petronius Arbiter: Satyricon
- Guy Endore: The Werewolf of Paris
- Aino Kallas: Sudenmorsian
- August Kitzberg: "Libahunt", novelli
- Stephenie Meyer: Houkutus-kirjasarja erityisesti Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi
- J. K. Rowling: Harry Potter, erityisesti osa Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Stuart Hill: Jäämaan kronikka-kirjasarja
- Maggie Stiefvater: Väristys, häivähdys, ikuisuus
- Cassandra Clare: Varjojen kaupungit-kirjasarja
- Elina Rouhiainen, nuorten neliosainen fantasiasarja Susiraja
- August Gailit, "Libahunt", novelli, 1926
- Andrzej Sapkowski, "Pääskytorni", Noituri-fantasiaromaanisarjan osa
- Elina Pitkäkangas: Kuura-trilogia, Hukan perimät
Ooppera ja teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aino Kallas: Sudenmorsian, viisinäytöksinen näytelmä 1937
- August Kitzberg: Libahunt, draama viies vaatuses, näytelmä 1912
- Tauno Pylkkänen: Sudenmmorsian, radio-ooppera, 1950
Sarjakuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmissusi yöllä, Marvelin sarjakuvat
Televisiosarjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- She-Wolf of London – Naarassusi
- Angel
- Buffy, vampyyrintappaja
- Supernatural
- Wolf’s Rain
- True Blood
- Vampyyripäiväkirjat
- Vampyyrien sukua
- Being Human
- Rosario + Vampire
- Teen Wolf
- Sudenverinen
- Bitten
- Hemlock Grove
- Legacies
Elokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmissusi (1941)
- Ulvonta (1981)
- Ihmissusi Lontoossa (1981)
- Sudet tulevat (1984)
- Teen Wolf, eli ihmissusi teini-iässä (1985)
- Hopealuoti (1985)
- Wolf (1994)
- Ihmissusi Pariisissa (1997)
- Ginger Snaps (2001)
- Dog Soldiers (2002)
- DarkWolf (2002)
- Underworld (2003)
- Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004)
- Romasanta (2004)
- Van Helsing (2004)
- Cursed (2005)
- Skinwalkers (2006)
- Underworld: Evolution (2006)
- Blood and Chocolate (2007)
- Underworld: Rise of the Lycans (2009)
- Twilight-elokuvasarja (2008–2012)
- The Wolfman (2010)
- Red Riding Hood – Punahilkka (2011)
- Werewolf: The Beast Among Us (2012)
- Anselmi – nuori ihmissusi (2014)
Videopelejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Elder Scrolls V: Skyrim
- The Elder Scrolls Online
- Diablo II
- The Incredible Adventures of Van Helsing
- The Incredible Adventures of Van Helsing II
- The Wolf Among Us
- Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Bloodborne
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Silja Vuorikuru: Aino Kallas. Maailman sydämessä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978952-222-424-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Werewolves - Lycanthropy Mythical Realm. Viitattu 28.5.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Leena Peltonen: Hurjan inhimillinen peto Aikakone. Viitattu 28.5.2009.
- ↑ Clinical Lycanthropy werewolves.com. Arkistoitu 7.1.2009. Viitattu 1.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Lykantropia Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 1.6.2009.
- ↑ Vuorikuru, s. 190
- ↑ Vuorikuru, s. 188–190
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Kilpinen: Ihmissudet: asiakirjoja ja kertomuksia. Yliopistopaino, 2002. ISBN 9515705061.
- J.V. Lehtonen: Ihmissusi kirjallisena aiheena, 1933. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihmissusi Wikimedia Commonsissa
- http://www.aikakone.org/leena/werewolf.htm Leena Peltosen ihmissusiesitelmä
- http://www.primitivism.com/hellhounds.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.werewolves.com/bookofwerewolves.html (Arkistoitu – Internet Archive)