Ihmisoikeudet Zimbabwessa
Ihmisoikeudet Zimbabwessa ovat kansainvälisten sopimusten ja Zimbabwen kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Vapausoikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kuolemanrangaistus on edelleen mahdollinen Zimbabwessa, mutta ketään ei ole teloitettu vuoden 2005 jälkeen. Vuoden 2013 perustuslain uudistuksessa kuolemanrangaistuksen käyttöä rajattiin entisestään.[3]
Zimbabwe kuitenkin äänesti YK:ssa kuolemanrangaistuksen sallimisen puolesta joulukuussa 2008.[4]
Yhdysvalloilla on ollut voimassa pakotteita vuodesta 2003 alkaen, ja niitä kiristettiin 2024. Se raportoi olevansa huolissaan vakavista korruptio- ja ihmisoikeusloukkauksista Zimbabwessa. Avainhenkilöt, kuten Zimbabwen hallituksen jäsenet, ovat vastuussa näistä toimista, mukaan lukien julkisten varojen väärinköäyttö. Useat sieppaukset, fyysinen hyväksikäyttö ja laiton tappaminen ovat saaneet kansalaiset elämään pelossa.[5] Vuonna 2009 myös EU oli jäädyttänyt zimbabwelaisten henkilöiden ja yritysten varoja ja asettanut viisumikieltoja ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Kiinan ja Venäjän vastustuksen takia YK pystynyt asettamaan pakotteita, ja liittolaismaat jatkoivat kaupankäyntiä.[6]
Poliittiset oikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön kokoamassa maailman sananvapausindeksissä Zimbabwe oli 180 maan joukossa sijalla 126 vuonna 2020. Valtaan noustessaan Emmerson Mnangagwa lupaili demokratian ja lehdistön vapauden lisäämistä, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet laihoja.[7]
Amnesty Internationalin mukaan Zimbabwe rajoittaa puheoikeuksia. Vaalien aikaan vuonna 2008 useita kotimaisia ja ulkomaisia lehtimiehiä pidätettiin. Esimerkiksi poliisi pidätti Hararessa yksityisen The Standard –lehden toimittajan, Davison Maruziva, 8.5.2008 MDC-puolueen yhden johtajan, Arthur Mutambara, mielipiteiden julkaisusta ja uudelleen 1.6.2008 vaalien arvostelusta.[4]
Useita ihmisiä ryöstettiin ja pidätettiin joulukuussa 2008, siten että heidät löydettiin 23-24. joulukuuta poliisin pidättäminä. 12 poliisia, osa aseistettuna, pidätti 3.12.2008 kansallisen ihmisoikeusjärjestön Zimbabwe Peace Project (ZPP) johtajattaren Jestina Mukoko kotoaan. 24.12.2008 oikeus esitti Jestina Mukokolle syytteen sotilaiden rekrytoinnista Botswanaan, minkä hän kielsi. Amnesty International arvioi Jestina Mukokon mielipidevangiksi. Vastaavasti ZPP:n työntekijät Broderick Takawira ja Pascal Gonzo pidätettiin 8.12.2008. 5. joulukuuta 2008 pidätettiin ihmisoikeuslakimies Zacharia Nkomo, jonka veli ihmisoikeusjuristi Harrison Nkomo tutki Jestina Mukokon pidätystä.[4]
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Vuonna 2008 talousvaikeudet heikensivät kotitalouksien ravinnon, terveydenhoidon ja koulutuksen hankintaa. Kesäkuussa 2008 hallitus kielsi kansalaisjärjestöjen avun.[4]
Zimbabwen humanitaarinen kriisin vuoksi Etelä-Afrikkaan lähti 46 000 turvapaikkaa hakevaa pakolaista pelkästään heinä-syyskuussa 2008.[4]
Oikeus tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Transparency International TI:n mukaan yleinen näkemys on että Zimbabwen oikeusjärjestelmä ei ole ollut riippumaton ja sitoutumaton ainakaan vuosina 2002-2007. Oikeustoimien hidastelu saattaa olla taktikointia. Vuonna 2000 kansalaisjärjestö nosti syytteen poliisin laittomasta kanteen tekijän invalidisoimisesta ampumalla. Kun oikeuden päätös annettiin vuonna 2004, hyperinflaatiosta johtuen alkuperäinen 100 000 dollarin korvaus vastasi 33 dollaria.[8]
Zimbabwessa tulee voimaan laki jonka nojalla valkoinen liikemies voidaan laittaa enimmillään viideksi vuodeksi vankilaan, jos tämä ei luovuta yritystä mustille.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ 12 years without an execution: Is Zimbabwe ready to abolish the death penalty? The Conversation. 2018. Viitattu 8.3.2021.
- ↑ a b c d e Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 360-363, Etelä-Afrikka s. 299
- ↑ Anthony Blinken: Sanctioning Human Rights Abusers and Corrupt Actors, and Termination of Zimbabwe Sanctions Authority state.gov. 4.3.2024. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Antti Ämmälä: Pakotteet eivät diktaattoreita pelota hs.fi. 25.6.2009. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Zimbabwe Reporters without Borders RSF. 2020. Viitattu 8.3.2021.
- ↑ Corruption Report 2007 Transparency International s. 35, 93, 35–9 ja 95
- ↑ http://www.fin24.com/articles/default/display_article.aspx?ArticleId=1518-25_2571176
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Politically Motivated Violence in Zimbabwe 2000–2001: A Report on the Campaign of Political Repression, Conducted by the Zimbabwean Government under the Guise of Carrying out Land Reform’, Zimbabwe Human Rights NGO Forum August 2001
- Second Report of Parliament of Zimbabwe Portfolio Committee on Lands, Agriculture Water Development, Rural Resources and Resettlement’, Parliament of Zimbabwe 20.12.2004
- Human Rights Watch
- Amnesty International