Ihmisoikeudet Myanmarissa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kertoo edellisen sotilasvallan jaksosta. |
Ihmisoikeudet Myanmarissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Myanmarin kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt etenkin rohingya-muslimien vaino. Vuonna 2012 Rakhinen osavaltiossa puhkesi levottomuuksia buddhalaisten ja rohingya-muslimien välillä. Lukuisia rohingyja ajettiin maanpakoon. YK:n turvaneuvosto tuomitsi Myanmarin hallituksen joukkojen käyttämät raa'at otteet rikoksina ihmisyyttä vastaan. Myanmar ja Bangladesh sopivat rohingya-pakolaisten paluusta marraskuussa 2017. Myanmarin hallitus jatkoi rohingyoiden vainoja.[3]
Silloinen sotilasjuntta kielsi systemaattisesti vuonna 2008 kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapaus ja yhdistys- ja kokoontumisoikeus. Juntta pidättää säännöllisesti poliittisia aktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia. Vuonna 2008 poliittisten vankien määrä miltei kaksinkertaistui. Heitä on yli 2 150. Myanmarin sotilaat loukkasivat vuonna 2008 kansalaisten oikeuksia muun muassa etnisissä konflikteissa, laittomissa surmissa, pakkotyössä ja maan takavarikoinnissa.[4] Kiina, Venäjä, Intia ja Thaimaa tukivat diplomaattisesti sotilasjunttaa. Ne ovat Myanmarin suurimmat kauppa- ja investointimaat. Australia, Kanada, EU, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat asettaneet sanktioita Myanmarille. Elokuussa 2008 presidentti George W. Bush tapasi maanpaossa olevia myanmarilaisia toisinajattelijoita Thaimaassa.[4]
Aung San Suu Kyi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi oli Forbesin mukaan 71. vaikutusvaltaisin nainen maailmassa vuonna 2007. Hän oli kotiarestissa toistuvasti vuodesta 1990 alkaen Myanmarissa taistelusta demokraattisten uudistusten puolesta. Aung San Suu Kyin puolue voitti ylivoimaisesti vaaleissa vuonna 1990, mutta sotilasjuntta ei hyväksynyt voittoa.[5] Vuoden 2015 vaalien jälkeen Aung San Suu Kyin johtama NLD-puolue muodosti hallituksen. Armeija otti vallan 31. tammikuuta 2021.
Tuomiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demokratia-aktivisteja tuomittiin 65 vuoden vankeusrangaistuksiin marraskuussa 2008. Sähkön puutteesta ja ravinnon kallistumisesta blogiin kirjoittanut sai 20 vuoden vankeustuomion.[6]
Perustuslakiäänestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustuslakiäänestys oli 10. toukokuuta 2008. Se oli ensimmäinen kansanäänestys vuoden 1990 vaalien jälkeen. Nargis-syklonista huolimatta kansanäänestys tehtiin sovittuna päivänä. Äänestystä lykättiin kaksi viikkoa vain pääkaupungissa Yangonissa ja muilla pahiten myrskyn repimillä alueilla.[7] Sotilasjuntan mukaan äänestysprosentti oli 98,1 %, joista 92,5 % kannatti perustuslakia.[4]
Boikotit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1993 ottawalainen Carletonin yliopisto havaitsi, että PepsiCo tuotti ja myi virvoitusjuomia Myanmarissa. Harvardin yliopisto kieltäytyi vuonna 1996 miljoonan dollarin automaattisopimuksesta Pepsin kanssa Myanmar-sidosten vuoksi. Stanfordin yliopisto aiheutti 0,8 miljoonan dollarin kulut, kun opiskelijavetoomuksesta PepsiCon omistama Taco Bell -ravintola jäi rakentamatta. Lontoon opiskelijat painostivat 800 yliopistokampuksen virvoitusjuomasopimuksella. Aung San Suu Kyi kannatti tätä liikettä. Hänen vielä elossa ollut aviomiehensä luki vuonna 1997 Washingtonissa vaimonsa puolesta puheen, jossa hän kehotti opiskelijoita painostamaan Myanmariin sijoittaneita yrityksiä. Kun The New York Times kirjoitti boikoteista, PepsiCo myi kiistanalaisen myanmarilaisen tehtaan. Boikotin jatkuessa 24. tammikuuta 1997 PepsiCo vetäytyi Myanmarista. Boikottien vuoksi Myanmarista ovat lähteneet ainakin Ericsson, Kodak, HP, Philips, Apple ja Texaco.[8]
Berkleyn kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1995 olla ostamasta yrityksiltä, joilla on sijoituksia Myanmarissa. Sen jälkeen 21 kaupunkia ja kaksi osavaltiota tekivät saman päätöksen. Burma-lakeja valmisteltiin Massachusettsissa 1996 ja Texasissa, Washingtonissa ja New Yorkissa 1999. EU kyseenalaisti Burma-lait WTO:ssa. EU:n mielestä yritysten sosiaalisen vastuun vaatimukset ovat WTO:n sääntöjen vastaisia, jotka kieltävät tekemästä hankintoja poliittisin perustein. Yhdysvaltalaiset yritykset perustivat järjestön USA*Engage taisteluun boikotti-lakeja vastaan. Marraskuussa 1998 USA:n kansallinen ulkomaankauppaneuvosto haastoi Massachusettsin osavaltion Burma-laista. Se voitti. Päätöksen mukaan Burma-laki on Yhdysvaltojen perustuslain vastainen, koska se rajoittaa luvattomasti liittovaltion valtaa päättää ulkopolitiikasta. Myanmar-aktivistin mukaan, jos USA-Engage olisi onnistunut taktiikassaan apartheidia vastaan, Nelson Mandela olisi ehkä vieläkin vankilassa.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
- Ihmisoikeudet alueittain ja maittain
- Amnesty International
- Human Rights Watch
- Toimittajat ilman rajoja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Genocide threat for Myanmar’s Rohingya greater than ever, investigators warn Human Rights Council UN News. 16.9.2019. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c World Report 2009, Human Rights Watch Myanmar-sivut 223–229
- ↑ The World's Most Powerful Women, The Forbes Power Women Speak, Forbes 30.8.2007
- ↑ Tyrannit sortavat yhä maailmassa, HS 12.11.2008 A3
- ↑ Myanmarissa käyntiin kiistelty perustuslakiäänestys YLE 10.5.2008
- ↑ Naomi Klein, No Logo, Tähtäimessä brändivaltiaat WSOY 2001 s. 570-1 ja 586, (European Report 11 28.12.1998, U.S. on Trade Barriors)
- ↑ Naomi Klein, No Logo, Tähtäimessä brändivaltiaat WSOY 2001 s. 583-589 (European Report 11 28.12.1998, U.S. on Trade Barriors)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- World Report 2009, Human Rights Watch Myanmar-sivut 223–229
- Myanmarissa käyntiin kiistelty perustuslakiäänestys YLE 10.5.2008