Ihmisoikeudet Kazakstanissa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 2009, yleiskuva puuttuu |
Ihmisoikeudet Kazakstanissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Kazakstanin kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
YK:n mukaan Kazakstanin inhimillisen kehityksen indeksi oli ylempää keskitasoa vuonna 2004. YK:n arviossa Kazakstan oli sijalla 79 arvioidusta 177:stä maasta vuonna 2004.[3]
Kazakstanin demokratiassa ja ihmisoikeuksissa on puutteita. Kazakstan rikkoo sananvapautta ja ilmaisuvapautta.[4] Toimittaja Sergei Duvanovin mukaan demokratian arvot hukkuivat Kazakstanissa öljyyn, kun maalle annettiin Etyj-puheenjohtajuus vuodeksi 2010.[5]
Vapausoikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kazakstan luopui kuolemanrangastuksesta vuoden 2021 alussa.[6]
Poliittiset oikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Johtava sananvapausjärjestö on Adil Soz. Useita toimittajia on tuomittu kriittisistä artikkeleista. Oppositiolehti Respublika on kielletty.[4]
Euroopan parlamentin jäsen, Euroopan sosialistipuolueen ryhmän Liisa Jaakonsaari arvosteli Oulun kaupungin taloussuhteita Kazakstanin pääkaupungin, Astanan, kanssa ystävyyskaupunkisuhteiden perusteella Kazakstanin ihmisoikeustilanteen vuoksi. [7]
Yksi valtiopäiville toistaiseksiselvennä pääsemätön Suomen Sosialidemokraattien Puolueen tapaan sosialistisen internationaalin puolue Kazakstanissa on Kansallinen sosiaalidemokraattinen puolue (Zhalpyulttyk Sotsial-Demokratiyalyk Partiya), jonka esittämän kritiikin perusteella voitaneen päätellä sen esiintyvän oikeana oppositiopuolueena.
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
- ↑ a b Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuuden yllä on varjoja, HS 14.12.2009 A2
- ↑ Kiistelty Kazakstan nakertaa Etyj-järjestön uskottavuutta – uudella puheenjohtajamaalla on ongelmia juuri Etyjin vaalimissa arvoissa: demokratiassa ja ihmisoikeuksissa, HS 27.12.2009 A3
- ↑ Kazakhstan scraps death penalty after nearly 20-year moratorium Al Jazeera. 2.1.2021. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/liisa-jaakonsaari-tyrmaa-oulun-ja-astanan-ystavyyskaupunkisopimuksen/627598/