Ihmisoikeudet Intiassa
Ihmisoikeudet Intiassa ovat kansainvälisten sopimusten ja Intian kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet, jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Vapausoikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kuolemanrangaistus on edelleen voimassa Intiassa.[3] Vuonna 2022 tuomittiin 28 ihmistä kuolemaan osallisuudesta vuonna 2008 tehtyyn terrori-iskuun.[4]
Vapausoikeuksiin kuuluvat myös oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.[2]
Separatistiset liikkeet käyttävät väkivaltaa ja lapsisotilaita. Hallitus ja eri eturyhmät hyökkäävät maassa usein sananvapautta ja peruskansalaisoikeuksia vastaan[5]. On kotiväkivaltaa ja kunniamurhia[6]. Naisten oikeuksia poljetaan perinteisesti mieskeskeisessä yhteiskunnassa [7][8] Maassa tapahtuvat raiskaukset ylittävät usein uutiskynnyksen.[9] Huonosti palkattu poliisi toimii monesti hitaasti raiskaustapauksissa.[10] Lisäksi poliisi saattaa itse raiskata.[11] Raiskauksiin syyllistyneet tahot usein häiritsevät oikeuslaitosta. Poliisin mielivalta on lisääntynyt[12].
Poliittiset oikeudet ja tasa-arvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Intiassa on maailman suurin vaaleihin perustuva toimiva monipuoluejärjestelmä, joka takaa sen että äänestäjät pystyvät vaihtamaan maansa johtajia. Demokratia ei silti ole aivan samaa tasoa kuin länsimaissa. Kansalaisvapauksien on katsottu huonontuneen nykyisen hallituksen aikana[13][14] Intia on ihmisoikeuksien suhteen kohtalaisen turvaton maa[15][16][17][18][19]. Ongelmien syynä ovat poliittiset ja etnis-uskonnolliset jännitteet, kastilaitoksen ja perinteisen mieskeskeisen yhteiskunnan luoma epätasa-arvo. Lisäksi lainvalvonta on tehotonta osaksi maan köyhyyden takia.
Intian laki takaa teoriassa laajat kansalaisoikeudet[20]. Oikeuslaitos on riippumaton. Intiaa sanotaan usein maailman suurimmaksi demokratiaksi.
Rikollisuus, uskonto, ja politiikka luovat Intiassakin paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Kastilaitos luo epätasa-arvoa. Lehdistö ei ole vapaa.[21] Enemmistönä olevan hindut ovat kohdistaneet muun muassa muslimeihin, sikheihin ja kristittyihin vainoja. Lahjonta on laajaa. Poliiseja on liian vähän ja viranomaiset saattavat itse rikkoa lakia esimerkiksi murhaamalla pidätettyjä.
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Vuoden 2011 väestönlaskennassa 74 prosenttia intialaisista oli lukutaitoisia, 82 prosenttia miehistä mutta vain 65 prosenttia naisista. Myös osavaltioiden välilläö oli suuria eroja.[22]
Oikeus tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliisin toimintaa on arvosteltu hindujen ja muslimien välisissä yhteenotoissa. Amnesty International on vaatinut poliittisten vankien vapauttamista Kashmirissa.[23]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ a b Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ India death Penalty Worldwide. 2020. Cornell Law School. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Intiassa 38:lle kuolemantuomio vuoden 2008 pommituksista Yle. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Human Rights Watch | 350 Fifth Avenue, 34th Floor | New York, NY 10118-3299 USA | t 1.212.290.4700: India Human Rights Watch. Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
- ↑ https://www.state.gov/wp-content/uploads/2019/03/INDIA-2018.pdf
- ↑ Joukkoraiskausten jatkuminen turhauttaa ja pelottaa naisia Intiassa – Delhiläisnainen: "Tämä on koko maalle häpeäksi" Yle, 2020
- ↑ Joukkoraiskausten jatkuminen turhauttaa ja pelottaa naisia Intiassa – Delhiläisnainen: "Tämä on koko maalle häpeäksi" Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
- ↑ Miksi tytöille ei saisi puhua? Babusona Mondol, 15, uskalsi sanoa äidilleen vastaan – Intian naisten asema voi parantua vain poikien avulla Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
- ↑ Gardiner Harris: For Rape Victims in India, Police Are Often Part of the Problem (Published 2013) The New York Times. 22.1.2013. Viitattu 9.10.2020. (englanti)
- ↑ 13-yr-old raped repeatedly by cops at Odisha's Birmitrapur police station; state DGP apologises to survivor, suspends accused - India News , Firstpost Firstpost. 1.7.2020. Viitattu 9.10.2020.
- ↑ Epäiltyjen surmaamisesta on tullut Intiassa maan tapa, joka syövyttää oikeusjärjestelmää, varoittavat asiantuntijat Helsingin Sanomat. 9.12.2019. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ Interactive Maps | V-Dem www.v-dem.net. Arkistoitu 17.10.2020. Viitattu 15.10.2020.
- ↑ India falls to 51st position in EIU's Democracy Index The Economic Times. Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Human rights environment worst in Syria Devex. 4.12.2013. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ 17 Countries Top List Of World’s Worst Human Rights Abusers Voice of America. Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
- ↑ AFP: China now worst in the world for internet freedom: survey Hong Kong Free Press HKFP. 28.10.2015. Viitattu 9.12.2019. (englanti)
- ↑ Max Roser: Human Rights. Our World in Data, 12.6.2016. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ https://reliefweb.int/sites/reliefweb.int/files/resources/2016_ITF_Human_Rights_Index_2016-01.pdfHuman rights index 2016
- ↑ Human Rights and Fundamental Rights: Equality, Religion, Freedom Toppr-guides. 20.2.2018. Arkistoitu 9.12.2019. Viitattu 9.12.2019. (englanti)
- ↑ India ranks 142nd on global press freedom index The Economic Times. Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Literacy Know India. Arkistoitu 5.2.2021. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeusjärjestö Amnesty keskeyttää toimintansa Intiassa, syyttää hallitusta "noitavainosta" Yle. 29.9.2020. Viitattu 7.3.2021.