Ihagee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ihagee-tehtaan muistolaatta Dresdenissä.

Ihagee Kamerawerk AG oli saksalainen, Dresdenissä vuodesta 1912 aina 1970-luvulle asti toiminut kameravalmistaja, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat Exakta-merkkiset yksisilmäiset peiliheijastuskamerat. Yritys oli uranuurtaja tämän kameratyypin kehitystyössä, josta myöhemmin syntyivät muiden valmistajien tekeminä monipuoliset järjestelmäkamerat. Toisessa maailmansodassa Ihageen tehdas kärsi Dresdenin pommituksissa. Sodan jälkeen tehdas jäi Itä-Saksan puolelle, jossa se toimi osana maan kansallistettua kamerateollisuutta, 1970-luvulta asti osana Pentaconia Neuvostoliiton romahdukseen saakka.[1] Tehdas lakkautettiin kesäkuussa 1991.

Ihagee-yrityksen (lyhenteestä IHG, Industrie- und Handelsgesellschaft) perusti alankomaalainen Johan Steenbergen vuonna 1911 Saksan silloiseen hienomekaanisen ja optisen teollisuuden keskukseen Dresdeniin. Yritys valmisti ensin erilaisia laatikkokameroita ja halpoja pahvisia rullafilmikameroita, kuten kokoontaittuvia Ultrixeja. Ihagee-tehtaan tuotantoa toi maahan valokuvaajien omistama Suomen Valokuvaajien Osakeyhtiö (SVO).[2] Ihageen ensimmäisiä peiliheijastuskameroita olivat Paff, jossa voitiin käyttää niin laakafilmiä, rullafilmiä tai negatiivilevyjä. Sitä seurasivat Serien-Reflex ja rullafilmiä käyttävä Standard-Exakta.[3] Ihageen tuotteita toi Suomeen valokuvaajien perustama SVO, Suomen Valokuvaajain Osakeyhtiö[2]. Sotien jälkeen Ihagee-tehtaan tuotteita myi Suomessa ainakin Helios.[4]

Ihagee alkoi valmistaa ensimmäistä yksisilmäistä peiliheijastuskameraa VP-Exaktaa vuodesta 1933 toiseen maailmansotaan saakka useina eri versioina. Sillä sai kahdeksan 6,5x4 cm kuvaa 127-rullafilmille. Sen kangasverhosuljin kattoi valotusajat 1/25–1000 sekä B:n ja T:n. Kuiluetsimellä varustetun kameran objektiivi- ja lisävälinevalikoima olivat laajoja.[2]

Kine Exakta 1 (1936).

Ihagee toi vuonna 1936 markkinoille verhosulkimella ja kuiluetsimellä varustetun kinofilmikoon kameran nimeltä Kine-Exakta, jonka suljinnopeudet ulottuivat tuhannesosasekunnista 12 sekuntiin. Kameran kirkas peilietsin näytti objektiivin polttovälistä riippumatta koko kuva alan. Objektiiveja oli tarjolla enemmän kuin saman ajan Leicassa tai Contaxissa. Siinä missä Zeiss ja Leitz käyttivät lähinnä omien tehtaidensa tuotteita, Ihagee poimi parhaat palat muiden valmistajien objektiivitarjonnasta. Niinpä pelkästään normaaliobjektiiveja oli Kine-Exaktaan tarjolla peräti kuusi, joista halvin oli tehtaan itse tekemä Exatar ja kallein Zeissin valmistama Tessar. Muut objektiivit ulottuivat 40 millimetrin laajakulmasta 500 millimetrin teleen. Kamerassa oli filmin pikasiirtovipu jo 15 vuotta ennen kilpailijoita, ja lisävarusteet ulottuivat suodattimista mikroskooppi- ja reprokuvausvälineisiin. Sodan jälkeen Kine-Exakta sai nimen Exakta II.[1][2]

Standard-Exakta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihageen 61 millimetriä leveää rullafilmiä käyttävä yksisilmäkamera oli 1930-luvulla Standard-Exakta, josta oli tarjolla kolme versiota. Halvin oli kiinteäobjektiivinen Junior, kun taas kalliimmat mallit olivat monipuolisia ja tarjosivat lisävarusteena muun muassa laakafilmin käyttömahdollisuuden. Ihagee teki vieläkin suurempien negatiivikokojen peilikameroita nimellä Ihagee-Patent-Klappreflex sekä paljekameroita, kuten puurakenteista Reisekameraa, jonka suurin negatiivikoko oli 24×30 senttimetriä.[1]

Exakta Varex VX

Zeiss esitteli vuonna 1948 kuiluetsimen sijasta pentaprismaetsintä käyttävän Contax-S-mallin. Ihagee vastasi kilpailuun uutuusmallilla Exakta Varex, jossa etsintä saattoi vaihtaa kuiluetsimestä pentaprismaan. Myös tähyslasit olivat vaihdettavia. Kun kilpailijoissa filminvaihtoa hidasti irrallinen takakansi, Varexiin tehtiin 1951 saranoitu kansi josta tuli pian lähes kaikkien kameroiden standardiominaisuus. Varexia muunnelmineen tehtiin vuoteen 1967 saakka, jolloin se korvautui itsestään palautuvalla peilillä varustettu Exakta VX 1000. Japanilaisten kilpailijoiden kuten Nikon F:n ja Asahi Pentaxin varjossa Exakta jäi kuitenkin jälkeen järjestelmäkameramarkkinoille pääsystä. Saksojen yhdistyttyä 1990-luvulla Exakta-nimi palasi käyttöön kompaktikameroissa ja kiikareissa.[2]

  1. a b c Säilä, Unto: Yksisilmäisten pioneerin muotokuva vuodelta 1939. Tekniikan Maailma, 19/1976, s. 64–66. Näköislehti (digitilaajille).
  2. a b c d e Asikainen, Ossi: Exakta: ensimmäinen oikea kinofilmipeilikamera Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys. 2002. Arkistoitu 31.1.2020. Viitattu 31.1.2020.
  3. 20 vuotta kinofilmipeilikameroita – Exakta uranuurtajana. Tekniikan Maailma, 5/1956, s. 31. Näköislehti (digitilaajille).
  4. Haluaisitteko vaihtaa entisen kameranne parempaan? (Helioksen mainos.) Tekniikan Maailma, 12/1956, s. 42.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]