Ieronim Ponjatski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ieronim Ponjatskiĭ (17494. (16.) heinäkuuta 1802) oli venäläinen pappi, teologi ja munkki, joka toimi arkkimandriittana ja igumenina useissa venäläisissä luostareissa.

Ieronim oli syntyisin pappissuvusta. Hän sai koulutuksensa Smolenskin hengellisessä seminaarissa, ja sen jälkeen (eräiden lähteiden mukaan) hän valmistui Slaavilais-kreikkalais-latinalaisesta akatemiasta.[1] ja aloitti papin tehtävässä Venäjän laivaston pappismunkkina. Vuosina 1790–1792 hän toimi opettajana Kiovan teologisessa akatemiassa.

Vuodesta 1792 lähtien hän toimi igumenina Smolenskin Pyhän kolminaisuuden luostarissa, vuodesta 1794 lähtien Nižni Novgorodin Taivaaseenastumisen luolaluostarissa sekä Nižni Novgorodin hengellisen seminaarin rehtorina; 17.1.1799 lähtien hän toimi Uuden Jerusalemin luostarin arkkimandriittana, ja kuolemansa jälkeen hänet haudattiin sinne. Hänen haudallaan on valurautainen hautamuistomerkki reliefeineen sekä teksti: “Tähän on haudattu tämän stauropegiaalisen Uuden Jerusalemin Ylösnousemuksen luostarin entinen igumeni, arkkimandriitta Ieronim, joka kuoli Herrassa. Tämä tapahtui 4. kesäkuuta 1802. Hän eli 52 vuoden ja 7 kuukauden ikäiseksi.[1]

Käännöksiä saksan kielestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Opas vanhemmille ja kasvattajille, Pietari, 1798.
  • Zollikofer: Luotettava opas vanhemmille, kasvattajille ja opettajille kristittyjen lasten järkevää kasvattamista varten.
  • Harwoodin ajatuksia hurskaiden autuudesta, Moskova, 1783.

Ieronimin saarnoista on julkaistu seuraavat:

  • Keisari Paavalin valtaistuimelle nousun päivänä”, Pietari, 1797.
  • “Maria Madgalenan kirkon vihkimyksen päivänä”, Moskova, 1801).

Julkaistu on myös hänen runonsa ja puheensa ylipäällikkö Fjodor Ivanovič Glebovin kunniaksi, Pietari, 1776.

  1. a b Simankov, V. I.: Iz razyskanii o zhurnale “Pribavlenie k Moskovskim Vedomostjam…”, Harkova, 2010 (134 sivua).