IP-fragmentaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki suuremman protokollapaketin jakamisesta pienempiin osiin.

IP-fragmentaatio tarkoittaa IP-verkkopaketin pilkkomista, kun suuren pakettikoon verkosta tulevan paketin on siirryttävä pienemmän pakettikoon verkossa (RFC 791). Paketti voidaan myös merkitä kieltämään pilkkominen, jolloin paketti hylätään välittämisen sijaan. Pilkottujen pakettien uudelleenkoostaminen ei kuulu näkyä TCP/IP-viitemallin ylemmille kerroksille (RFC 815). Tyypillisesti on suotavaa että paketit ovat verkon suurimman sallitun pakettikoon mukaisia (RFC 1191).

Pakettikoot (engl. maximum transmission unit, MTU) ovat käytössä verkossa tehtävän puskuroinnin yksinkertaistamiseen ja vaihtelevat suuresti käytetyn laitteiston mukaan.[1]

IPv6-verkossa pakettien pilkkomista verkossa ei sallita, vaan lähettävän solmun on pääteltävä maksimaalinen MTU-koko (RFC 8200).

  • RFC 2993 Architectural Implications of NAT (informatiivinen) (englanniksi)
  • RFC 8200 Internet Protocol, Version 6 (IPv6) Specification (englanniksi)
  1. Christopher A. Kent & Jeffrey C. Mogul: Fragmentation Considered Harmful (PDF) joulukuu 1987. Digital Western Research Laboratory. Viitattu 21.5.2019. (englanniksi)