INVEST tutkimuskeskus
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: mainosesite, ei tietosanakirjateksti. Paikoin kopiointia. |
INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen akatemian tutkimuksen lippulaiva. INVESTin tavoitteenae on luoda tasa-arvoisempi, ennakoivampi ja taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli Suomelle.[1] INVESTissä tutkitaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja osaamisen rajoitteita, tunnistetaan tutkimuksen avulla hyvinvointivaltion palveluiden ja tukien aukkokohtia sekä kehitetään, testataan ja evaluoidaan tieteelliseen näyttöön perustuvia interventioita huono-osaisuuden vähentämiseksi.[2]
INVESTiä johtaa Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.
Temaattiset tutkimusalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]INVESTin tutkimusalue kattaa sosiologian, sosiaalipolitiikan, psykologian, lastenpsykiatrian, tilastotieteen ja epidemiologian opintoalueet Turun yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tutkimus on INVESTissä järjestetty kuuden tutkimusteeman ympärille. Teemoja johtavat tutkimusalueen johtajat.
Tutkimusteemat eivät ole toisiaan pois sulkevia, ja yksittäiset tutkimukset ovat usein monitieteisiä. Jokaisen tutkimusteeman alla on jo olemassa tai kehitteillä olevia interventioita.
Sosioekonomiset erot ja hyvinvointi Temaattinen alue kattaa koulutukseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen asemaan sekä tuloihin ja ansioihin liittyvät sosioekonomiset tutkimukset.
Tutkimuskysymyksestä riippuen tulokset voivat viitata sekä absoluuttisiin että suhteellisiin eroihin (esim. tulot paikallisessa valuutassa vs suhteellinen tuloköyhyys). Kutakin näistä aiheista voidaan pitää objektiivisena hyvinvoinnin indikaattorina. Lisäksi tarkastelemme myös hyvinvoinnin subjektiivisia näkökohtia, jotka ovat mitattavissa kohderyhmien arvojen ja asenteiden kautta.
Tutkimusalueen johtaja: professori Mikko Niemelä
Ylisukupolviset ja perheen väliset vaikutteet Teeman sisällä tutkitaan ylisukupolvisia ja perheenjäsenten välisiä vaikutteita, jotka voivat välittyä joko sosiaalisten tai biologisten väylien kautta (esim. sosiaalinen perheympäristö tai geeniperimä) tai useimmiten niiden vuorovaikutuksena.
Tarkastellut vaikutteet voivat siirtyä esimerkiksi geneettinen siirtymisen tai tietyntyyppiselle ympäristölle altistumisen tai vanhempien lapsiin kohdistuvien panostusten kautta.
Tutkimusalueen johtaja: professori Jani Erola
Sosiaaliset suhteet ja verkostot Lasten ja nuorten lyhyt- ja pitkäaikainen sosiaalinen vuorovaikutus ulottuu laajempiin perheverkostoihin, koulujen ja harrastusten ikätovereihin sekä asuinpaikkaan. Jotkut näistä verkostoista ovat lasten ja nuorten ylläpitämiä, mutta joissain tapauksissa he luottavat elämänsä tärkeisiin aikuisiin, esimerkiksi vanhempiin, sukulaisiin tai opettajiin. Verkostot ja suhteet voivat tarjota arvokasta sosiaalista pääomaa, mutta ne voivat myös olla haitallista, kuten kiusaamistapauksissa.
Tutkimusalueen johtaja: professori Christina Salmivalli
Väestö ja elämänkulku Temaattinen alue kattaa keskeiset yhteiskunnalliset demografiset prosessit, kuten hedelmällisyys, perhedynamiikka, muuttoliike ja kuolleisuus. Nämä prosessit ovat päällekkäisiä ja sidoksissa elämänkulun eri vaiheisiin.
Vaikka INVEST keskittyy lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden elämänkulkuvaiheisiin, on myöhemmät elämänvaiheet myös katettava, jotta voidaan täysin ymmärtää aikaisempien vaiheiden rooli. Näiden prosessien katsotaan usein johtuvan sosiaalisesta eriarvoisuudesta (kuten työmarkkinoiden epävarmuustekijöistä, jotka vähentävät hedelmällisyyttä), mutta niitä voidaan joskus pitää itse sosiaalisen eriarvoisuuden indikaattoreina (esim. ei koskaan kumppanuutta tai lapsettomuutta).
Tutkimusalueen johtaja: dosentti Marika Jalovaara
Taidot ja oppiminen Taitojen kehittymisen ja oppimisen prosessit tapahtuvat tyypillisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana; niitä rajoittavia tai tehostavia tekijöitä ovat kasvuympäristön sosioekonomiset ja demografiset erot sekä luontaisten kykyjen erot.
keskitymme sekä muodollisiin että epävirallisiin oppimistyyppeihin (esim. oppimiseen koulutusjärjestelmässä tai muiden, kuten vanhempien, ikäisensä tai sisarusten asettaman mallin mukaisesti).
Tutkimusalueen johtaja: yliopistonlehtori, dosentti Johanna Kaakinen
Terveys ja biologia Terveys ja biologiset prosessit sekä vaikuttavat eriarvoisuuden muodostumiseen että ovat eriarvoisuuden muodostumisen lähtökohtia.
Kuitenkin useammin ne ovat sidoksissa sosiodemografisiin prosesseihin tavalla, joka tekee lähes mahdottomaksi erottaa prosessien tyypit toisistaan.
Keskitymme erityisesti mielenterveyteen, mutta tutkimme myös muita terveyteen liittyviä kysymyksiä.
Tutkimusalueen johtaja: professori André Sourander
Interventio-ohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KiVa Koulu on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVassa pyritään ehkäisemään kiusaamista ennalta.[3]
Voimaperheet on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuskokonaisuus, joka sisältää matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia lasten varhaisten käytösongelmien hoitoon sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia. [4]
Opintokamu on toisen asteen oppilaitoksille suunnattu digitaalinen ohjelma nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Invest UTU. Viitattu 26.3.2023.
- ↑ Invest Invest Utu. Viitattu 26.3.2023.
- ↑ https://invest.utu.fi/fi/kiva-koulu/
- ↑ https://invest.utu.fi/fi/voimaperheet/
- ↑ https://invest.utu.fi/fi/opintokamu/