Hyytelösammaleläin
| Hyytelösammaleläin | |
|---|---|
 Hyytelösammaleläin vedestä nostettuna |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Sammaleläimet Bryozoa |
| Luokka: | Järvisammaleläimet Phylactolaemata |
| Lahko: | Plumatellida |
| Heimo: | Lophopodidae |
| Suku: | Pectinatella |
| Laji: | magnifica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pectinatella magnifica |
|
| Katso myös | |
Hyytelösammaleläin[1] (Pectinatella magnifica) on järvisammaleläimiin kuuluva sammaleläinlaji. Se on eliöiden muodostama yhdyskunta, jollainen voi kasvaa joskus jopa puolen metrin kokoiseksi halkaisijaltaan.
Ne muodostavat läpikuultavan massan, jonka ulkopinnalla on tähtimäisiä kukkia. Eliön tiheys on samanlainen kuin gelatiinin, ja sen voi hajottaa helposti pienempiin osiin.[2] Sammaleläin elää kasviplanktonilla, jota se siivilöi vedestä.[3] Eläimet lisääntyvät silmikoimalla, ja yhdyskunnan kasvaessa suureksi se voi jakaantua.[3]
Hyytelösammaleläintä tavataan enimmäkseen Pohjois-Amerikassa ja jonkin verran Euroopassa. Se kiinnittyy usein johonkin alustaan, mutta voi myös ajelehtia irrallaan.
Talveksi se jättää jälkeensä statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita, joista se taas keväällä aloittaa kasvamisen.[3] Keväällä statoplastista kehittyy toukka.[4] Aikuistuessaan toukat kiinnittyvät johonkin alustaan, kuten vesikasviin tai risuun, ja muodostavat yhdyskunnan.[4] Yhdestä yksilöstä voi muodostua useita statoplasteja, ja jokaisesta statoplastista voi syntyä uusi yhdyskunta.[4]
_Statoblast_of_Pectinatella_magnifica,_a_species_of_Bryozoa.jpg)
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi on hyytelösammaleläimen pohjoisimpia esiintymisalueita.[3] Suomessa hyytelösammaleläintä on tavattu 2000-luvun alusta alkaen, ensin Saimaan kanavasta ja sitten Vuoksen vesistön varrelta Iisalmesta ja Joensuusta saakka.[4] Kesällä 2017 sitä tavattiin ensimmäisen kerran Vuoksen vesistön ulkopuolella, Lempäälässä Lempoisten uimarannalta.[3] Vuosina 2018 ja 2019 sitä löytyi myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosista.[5]
Suomeen se on kulkeutunut todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana Keski-Euroopasta.[3] Se voi levitä myös vesilintujen ja kalojen välityksellä.[6]
Vaikka hyytelösammaleläin on Suomessa vieraslaji, ei siitä toistaiseksi tiedetä olevan haittaa muille eliöille tai vesistöille.[3] Hyytelösammaleläin saattaa kuitenkin olla vahingoksi viljellyille ja villinä eläville lohikalojen kannoille levittämällä munuaissairautta aiheuttavaa loiseläintä Tetracapsuloides bryosalmonae.[6]
Pirkanmaan ELY-keskus neuvoo estämään hyytelösammaleläinten lisääntymistä keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat pois vedestä ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja. Havaitut eläimet tulisi nostaa kuivalle maalle ja kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten vesikasveja ja oksia. Lisäksi kalastusvälineiden puhdistukseen toivotaan huolellisuutta.[5]
Hyytelösammaleläin vaatii elääkseen vähintään 15-asteista vettä.[3] Ilmaston lämpeneminen on nostanut Suomen järvien keskilämpötilaa useilla asteilla.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) Vieraslajit.fi. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Michiel Van Der Waaij: Pectinatella Magnifica 19.10.2011. Bryozoans.nl - Zoetwater Bryozoen (mosdiertjes) in Nederland. Viitattu 31.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Uimarannan outo möllykkä paljastui sammaleläimeksi – Lempäälän löytö ensimmäinen Vuoksen vesistön ulkopuolella Yle, 2017
- ↑ a b c d e Limaiset hyytelöeläimet leviävät vauhdilla Suomen järvissä – ely-keskuksen mukaan ne pitäisi nostaa kuivalle maalle kuolemaan Helsingin Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 7.9.2019.
- ↑ a b Havainnot hyytelösammaleläimistä Pirkanmaalla ovat lisääntyneet (Pirkanmaa) ely-keskus.fi.
- ↑ a b https://www.reabic.net/journals/mbi/2018/1/MBI_2018_Vuorio_etal.pdf
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyytelösammaleläin Wikimedia Commonsissa
