Villayhtymä
Villayhtymä Oy oli 1960–1969 toiminut tekstiiliteollisuusyritys jonka kotipaikka oli Hyvinkää. Sen toimintaa jatkoivat Hyvilla Oy (1970–1978) ja Valvilla Oy (1978–1993).[1]
Perustaminen ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö muodostettiin 1960 yhdistämällä useita suomalaisia tekstiiliteollisuusyhtiöitä:[1]
- Yhdistyneet Villatehtaat Oy (perustettu 1902, kotipaikka Hyvinkää)
- Klingendahl Oy (perustettu 1891, kotipaikka Tampere)
- Hämeenlinnan Verkatehdas Oy (perustettu 1895, kotipaikka Hämeenlinna)
- Turun verkatehdas (Åbo klädesfabrik), perustettu 1874.
Uuteen yhtiöön kuuluivat myös Länsi-Uudenmaan Villa Oy ja Pojoviks Klädesfabriks Ab. Villayhtymän tytäryhtiöitä olivat Orimattilan Villatehdas Oy, Helsingin Verkatehdas Oy, Hy-Ko-Työstö Oy, Lainatekstiili Oy, Teksoglass Oy, Oy Wabo Ab ja Vitivalko Oy.[1]
Villayhtymä muodostettiin Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) aloitteesta. Järjestelyllä pyrittiin kohentamaan villateollisuuden kannattavuutta.[2] Yhtiön pääomistajia olivat Tampella, Hämeenlinnan Verkatehtaan omistanut Arthur A. Amberla ja PYP. 1960-luvun lopulla PYP omisti jo osake-enemmistön Villayhtymässä.[1]
Villayhtymän perustaminen helpotti joksikin aikaa villateollisuuden tilannetta, mutta vuonna 1969 oma pääoma oli jo lähes kokonaan menetetty.[2] Vuonna 1968 Villayhtymän palveluksessa oli 2 400 henkilöä ja sen liikevaihto oli 62 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna Villayhtymä jätti konkurssihakemuksen.[1]
Hyvilla ja Valvilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Villayhtymän toimintaa jatkamaan perustettiin Hyvilla Oy, jonka Yhdyspankki omisti aluksi kokonaan.[1] Perustamisen tarkoitus oli pienentää Yhdyspankin tappioita. Koska laki kuitenkin salli pankille korkeintaan 20 % omistusosuuden, oli Hyvillaa varten tehtävä lakimuutos, jolla omistuskattoon saatiin joustoa. Lex Hyvilla eli Laki liikepankkilain 29 §:n väliaikaisesta muuttamisesta säädettiin 1971. Sen innokkain ajaja oli kansandemokraattinen kansanedustaja Veikko Rytkönen. Lain kannattajat vetosivat Hyvillan 2 000 työntekijän ja 600 eläkeläisen etuihin.[2]
Vuonna 1974 Hyvillan omistuspohja laajeni, kun mukaan tulivat Finlayson, Suomen Trikoo ja Tampereen Verkatehdas.[1] Hyvilla toimi muutaman vuoden kannattavasti, mutta 1970-luvun puoliväliä lähestyttäessä se oli jo raskaasti tappiollinen. Tappioiden syy oli ulkomainen kilpailu. Yhtiön kilpailijat ulkomailla saivat valtion tukea. Hyvillaa ei yrityksistä huolimatta saatu kannattavaksi.[2]
Vuonna 1978 Hyvillan liiketoiminnot ja Kaukomarkkinat Oy:n Barker-yksikkö siirrettiin uudelle Valvilla Oy -nimiselle yhtiölle, josta valtio omisti 60 %, Hyvilla Oy 20 % ja Kaukomarkkinat Oy 20 %.[1] Valvilla joutui lopettamaan tuotantotoimintansa vuosien 1988–1991 välillä ja se teki konkurssin 1993.
Hyvillaan jäi vuoden 1978 järjestelyissä mattotehdas, joka myytiin jo saman vuoden aikana. Mattotehtaan myynnin jälkeen Hyvillassa oli muutamia kiinteistöjä Hyvinkäällä ja Tampereella. Ne se realisoi 1980-luvun alkuun mennessä. Hyvilla fuusioitiin Yhdyspankkiin vuonna 1981.[2]
Hyvinkääläisen villateollisuuden historiaa esitellään nykyään Hyvinkään Valvillan tehdasmuseossa, joka sijaitsee tehdasalueen sisäpihalla.[3] Lisäksi läheisessä Donnerinpuistossa sijaitsee tehtaan työntekijöiden aloitteesta vuonna 1956 pystytetty Villateollisuuden muistomerkki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Villayhtymä. Pörssitieto. Viitattu 12.11.2016.
- ↑ a b c d e Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 227–228. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6
- ↑ Valvillan tehdasmuseo Hyvinkään kaupunginmuseo. 27.2.2020. Arkistoitu 6.12.2019. Viitattu 12.4.2020.