Hyvä poliisi, paha poliisi
Hyvä poliisi, paha poliisi on kuulustelu- ja neuvottelutaktiikka, jossa toinen kuulustelija käyttäytyy ystävällisesti ja palkitsevasti, ja toinen käyttäytyy töykeästi ja rankaisevasti. Taktiikan tavoitteena on saada kuulusteltava liittoutumaan ”hyvän” kuulustelijan kanssa ja tekemään tälle paljastuksia tai myönnytyksiä, joita ei muuten olisi tehnyt, tai suostumaan tämän antamaan tarjoukseen.[1]
Taktiikasta on useita muunnelmia. Yhdessä muunnelmassa ”hyvä” ja ”paha” puhuvat vuorotellen kohteen kanssa. Toisessa muunnelmassa kuulustelijat väittelevät keskenään kohteelle annettavasta tarjouksesta. Kolmannessa muunnelmassa kumpaakin roolia esittää vuoron perään yksi ja sama kuulustelija. Neljännessä muunnelmassa ”hyvä” kuulustelija varoittelee myöhemmin remmiin astuvasta ”pahasta” kuulustelijasta ja kehottaa hyväksymään tarjouksen hyvän sään aikana.[1]
Taktiikan teho perustuu siihen, että ihmisellä on taipumus pitää ihmisistä, jotka ovat hänen puolellaan. ”Pahan” poliisin käyttäytyminen korostaa entisestään ”hyvän” poliisin tarjouksen houkuttelevuutta.[1]
Taktiikka toimii erään tutkimuksen mukaan parhaiten silloin, kun ”paha” poliisi aloittaa neuvottelun. Taktiikalla on myös vaaransa, sillä se on manipuloivaa ja saattaa tuhota osapuolten välisen luottamuksen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Katie Shonk: The Good Cop, Bad Cop Negotiation Strategy 7.1.2020. Harvard Law School Program on Negotiation. Viitattu 26.5.2021.