Hyrräkompassi
Hyrräkompassi on navigoinnin apuväline. Laitteen toiminta perustuu siihen, että tietyllä tavalla asennettu suurinopeuksinen hyrrä asettuu pohjois-eteläsuuntaisesti.
Tärkein osa on keskusyksikkö, joka koostuu kahdesta hyrrästä, jotka on sijoitettu umpinaiseen, elektrolyysinesteessä kelluvaan palloon, joka voi kääntyillä vapaasti. Hyrrien tarvitsema sähkövirta toimitetaan langattomasti nesteen läpi. Hyrräpallon kääntyminen laivan kääntyessä kääntää keskusyksikön sisäkuorta, josta tiedot välittyvät sähköisesti näyttölaitteisiin.
Näyttölaitteita voi aluksella olla useita, ja näistä alanäyttölaitteista voidaan käyttää nimitystä tytärkompassi. Komentosillan sivuilla on yleensä tytärkompassit, joita voidaan käyttää optisien suuntimien ottamiseen. Hyrräkompassi voidaan kytkeä muun muassa automaattiohjaukseen ja tutkaan antamaan suuntatietoa.
Hyrräkompassissa on omat kiinteät virheensä, kuten esimerkiksi vauhtivirhe, jotka kuitenkin ovat pienempiä kuin magneettikompassin. Lisäksi hyrräkompassi on immuuni magneettisille häiriötekijöille.lähde?
Olemassa on myös niin sanottu lasergyroskooppi eli laserhyrrä, jonka toiminta perustuu kahteen kehää kiertävään lasersäteeseen.
Ensimmäistä hyrräkompassia kokeili yhdysvaltalainen Elmer Sperry (1860–1930) eräässä laivassa vuonna 1911.lähde?
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella on satelliittinavigointiin perustuva GPS-kompassi alkanut hiljalleen syrjäyttää monimutkaista ja vaikeasti jos kalliistikin huollettavaalähde? hyrräkompassia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rosén - Ohrelius: Laivojen kirja, WSOY 1959
- Helsingin Navigaatioseura: Veneilijän tietokirja
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyrräkompassi Wikimedia Commonsissa
