Hyperion (mytologia)
Hyperion (m.kreik. Ὑπερίων) oli yksi Hesiodoksen teoksessaan Jumalten synty (Theogonia) esittelemistä kreikkalaisen mytologian titaaneista, itään yhdistetty valon jumaluus, joka sisarensa Theian kanssa synnytti Auringon (Helios), Kuun (Selene) ja Aamunkoiton (Eos).[1] Myös Auringosta käytetään usein nimeä Hyperion. Hyperion oli Gaian (Maa) ja Uranoksen (Taivas) poika.
Hyperionin merkitys mytologiassa on hyvin vähäinen, sillä hänet vain mainitaan titaanien luettelossa.
Hyperion taiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]John Keats on kirjoittanut Hyperionista kaksi runoa: "Hyperion" ja "Hyperionin kukistuminen". Tieteiskirjailija Dan Simmons nimesi kaksi kirjaansa Keatsin runojen mukaan: Hyperion Cantos -sarjaan kuuluvat Hyperion ja sen seuraaja Hyperionin tuho. Friedrich Hölderlin on kirjoittanut runon "Hyperionin kohtalonlaulu", jonka on suomentanut Alle Tynni.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- Tynni, Aale: Tuhat laulujen vuotta: Valikoima länsimaista lyriikkaa. Toimittanut ja suomentanut Aale Tynni. Alkutekstein varustettu laitos. WSOY, 1957.