Hydrologinen malli
Hydrologinen malli kuvaa veden kiertokulkua rajatulla valuma-alueella tai vesistössä. Malleilla voidaan arvioida vesimääriä eri varastoissa: lumipeitteessä, maaperässä, pohjavesimuodostumissa, joissa ja järvissä sekä veden virtausta varastojen välillä ja niiden sisällä. Hydrologisia malleja sovelletaan muun muassa tulvien ja kuivuuden ennustamisessa, vesivarojen hallinnassa, vesistöjen ravinnekuormituksen ja hiilen kiertokulun arvioimisessa.
Suomessa esimerkiksi Suomen ympäristökeskus käyttää hydrologista mallia tulvariskien ennakointiin. Mallille annetaan lähtötietoina useiden sääennustusmallien antamia ennustesuureita sekä mittaus- ja paikkatietoa erilaisista automaattisista havaintojärjestelmistä ja ihmisvoimin tehdyistä kenttämittauksista.[1]
Esimerkkejä hydrologisista malleista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hydrologisia malleja voidaan luokitella erilaisiin useisiin mallityyppeihin. Hydrologisten mallien tarjonta ja käyttö on lisääntynyt tietokoneiden yleistyttyä 1970-luvulta lähtien. Eräs tunnetuimpia fysikaaliseen maastonkuvaukseen pohjautuva, tapahtumien mallintamiseen käytetty hydrologinen malli on yhdysvaltalainen hydrologinen mallinnusjärjestelmä HEC-HMS (Hydrologic Engineering Center, Hydrological Modeling System).[2] Mallin laati Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen suurvirasto U.S. Army Corps of Engineers, jonka viranomaisena vastaa maansa vesivoimalapadosta, kanavista ja tulvantorjunnasta sekä toimii laajalti ulkomailla.[3] HEC-HMS -mallin pohjana oli vuonna 1973 julkaistu HEC-1, joka laadittiin alkujaan sateen jälkeisen pintavesien virtauksen simuloimiseksi valuma-alueella. HEC-1:stä julkaistiin useita kehittyneimpiä versioita ennen 1990-luvun lopulla julkaistua HEC-HMS -mallia. Toinen esimerkki tunnetusta hydrologisesta mallista on yhdysvaltalaisen Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) 1971 julkaisema SMMM (Storm Water Management Model). Vuosien saatossa malleista on julkaistu useita uudistettuja versioita.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pekka Mauno: Tulvaennustajan pahin painajainen on kaatosade – ennustemalli on aiempaa parempi, mutta sekin on vain malli Turun Sanomat, ts.fi. 7.5.2018. Viitattu 6.1.2020.
- ↑ a b Philip B. Bedient, Wayne C. Huber, Baxter E. Vieux: ”5 Hydrological Simulation Models (hydrologisia malleja käsitellään kirjan muissakin luvuissa)”, Hydrology and floodplain analysis, s. 312-355. (4th edition) Prentice Hall, 2008. ISBN 978-0-13-174589-6 (englanniksi)
- ↑ About Us U.S. Army Corps of Engineers, usace.army.mil. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)