Hydra (mytologia)
Hydra (m.kreik. Ὕδρα, Vesikäärme) oli kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa hirvittävä olento, jolla oli käärmeen vartalo ja yhdeksän päätä. Sen pystyi tappamaan vain polttamalla tai katkaisemalla sen kaikki päät nopeasti, sillä se sai uusia päitä menetettyjen tilalle nopeaan tahtiin. Se eli suolla lähellä Lernan muinaista kaupunkia Argoliissa.
Hydra oli Orthoksen, Kerberoksen ja Khimairan tavoin Ekhidnan ja Tyfonin jälkeläinen.[1] Hydran päiden määrä vaihteli eri myyttiversioissa - yleensä se oli joko yhdeksän[2][3] tai sata.[4][5] Yksi päistä oli kuolemattomuuden lähde, ja se kasvoi muiden suojissa.
Hydra oli niin myrkyllinen, että jopa pelkkä sen hengitys riitti tappamaan miehen.[2]
Herakleen toinen urotyö: Lernan hydra
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurystheuksen toinen tehtävä toi Herakleen Lerna-järvelle veljenpoikansa ja avustajansa Iolaoksen kanssa tappamaan Lernan hydraa, joka terrorisoi kaupunkia ja koko Argolista. Kun he viimein löysivät hydran piilopaikan, Herakles neuvoi Iolaosta jäämään vahtimaan hevosia sillä aikaa kun hän houkutteli hirviön luolastaan tulinuolia ampumalla. Herakles hyökkäsi hydraa kohden katkoen päitä miekallaan. Jokaisen menetetyn pään tilalle kasvoi kuitenkin kaksi uutta. Lisäksi valtava rapu saapui auttamaan hydraa tarttuen Heraklesta jalasta. Suuttunut Herakles surmasi ravun, jonka Hera sittemmin korotti tähtikuvioksi,[6] ja kutsui vuorostaan Iolaosta apuun hevosten luota käskien häntä tuomaan mukanaan leimuavan tulisoihdun.[3]
Kun Herakles leikkasi hydran päitä yksi kerrallaan, Iolaos poltti tyngät kiinni niin, etteivät päät päässeet taas kasvamaan. Herakleen taistellessa hirviötä vastaan hän oli lähellä kuolla myrkylliseen hengitykseen, mutta Iolaoksen avulla hän sai loputkin päistä leikattua ja poltettua. Hän leikkasi pois kaikki paitsi yhden, ikuisen elämän antavan pään, jota ei voimakeinoin pystynyt vahingoittamaan. Herakles murskasi viimeisen pään nopealla, voimakkaalla liikkeellä, ja rutisti pään irti. Hän hautasi pään syvälle maahan, sijoittaen valtavan kiven sen päälle. Hydran surmaamisen jälkeen Heraklesista tuli Jumala ja hän kastoi nuoliensa päät hydran myrkyssä tehden ne kuolettavan vaarallisiksi.[3] Nämä nuolet tappoivatkin myöhemmin muun muassa Nessoksen, Kheironin, Foloksen ja välillisesti myös Herakleen itsensä.
Tämä urotyö ei lopulta kuitenkaan auttanut Heraklesta suorittamaan hyvitystöitänsä, koska Eurystheus ei hyväksynyt tehtävää suoritetuksi veljenpojalta saadun avun vuoksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hesiodos: Jumalten synty:307-315 (engl. käännös)
- ↑ a b Hyginus: Fabulae xxx (engl. käännös)
- ↑ a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.2 (engl. käännös)
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.11.5 (engl. käännös)
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia ix.67 (engl. käännös)
- ↑ Hyginus: Astronomica ii.23 (engl. käännös)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hydra (mytologia) Wikimedia Commonsissa
