Hyadit (mytologia)
Hyadit (m.kreik. Ὑάδες, "satavat") olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfisisaruksia, jotka toivat sateen mukanaan. He eivät esiinny roomalaisessa mytologiassa, jossa Pluvius on Juppiterin epiteetti tarkoittaen ”häntä, joka tuo sateen”. Hyginuksen mukaan he olivat aiemmin Dodonan nymfejä, jotka huolehtivat Dionysoksesta lapsena. Heistä käytetyt nimitykset dodonidit ja nysiadit ovat saaneet alkunsa tästä yhteydestä.[1]
Hyadit olivat Atlaksen tyttäriä ja Hyaan sisaria, joskin Hyginus kertoo kuulleensa myös version, jossa heidän vanhemmikseen on nimetty Hyas ja Boiotia.[1] Heidän nimensä kerrotaan juontuvan siitä, että Hyaksen kuoltua metsästysonnettomuudessa he itkivät syvästi suruaan menetettyään veljensä, tai vaihtoehtoisesti nimi on johdettu suoraan heidän veljensä nimestä.[2] Hyadit muutettiin tähtikuvioksi, joka asetettiin Härän sarvien väliin. Toisen version mukaan Zeus ylensi heidät tähdiksi kiitokseksi siitä, että he pelastivat hänen poikansa Dionysoksen Lykurgokselta viemällä hänet turvaan Inon luokse Thebaan tai vaihtoehtoisesti Thetiksen suojiin.[1]
Yleensä hyadeja käsitettiin olevan seitsemän tähtien lukumäärän mukaisesti. Hyginus nimeää heidän olevan Ambrosia, Eudora, Pedile, Koronis, Polykso, Fyto ja Thyone.[1] Hyadit olivat Plejadien sisaria.
Antiikin Kreikassa uskottiin Hyadien tähtijoukon nousun ja laskun tuovan aina sateen mukanaan, mistä juontaa yhteys mytologian ja tähtitieteen välille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hyginus: Astronomica ii.21 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae cxcii (engl. käännös).