Huuliharppukostaja
| Huuliharppukostaja | |
|---|---|
| C'era una volta il West | |
 Yhdysvaltalainen elokuvateatterijuliste |
|
| Ohjaaja | Sergio Leone |
| Käsikirjoittaja |
Sergio Leone Sergio Donati |
| Tarina |
Dario Argento Bernardo Bertolucci Sergio Leone |
| Tuottaja | Fulvio Morsella |
| Säveltäjä | Ennio Morricone |
| Kuvaaja | Tonino Delli Colli |
| Leikkaaja | Nino Baragli |
| Tuotantosuunnittelija | Carlo Simi |
| Pukusuunnittelija | Carlo Simi |
| Pääosat |
Charles Bronson Claudia Cardinale Henry Fonda Jason Robards |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Italia Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Finanzia San Marco Rafran Cinematografica Paramount Pictures |
| Levittäjä |
Paramount Pictures Netflix Xfinity Streampix |
| Ensi-ilta | 21. joulukuuta 1968 |
| Kesto | 165 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 5 miljoonaa dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Huuliharppukostaja (ital. C'era una volta il West, engl. Once Upon a Time in the West) on Sergio Leonen ohjaama yhdysvaltalais-italialainen eeppinen lännenelokuva vuodelta 1968, joka lasketaan kuuluvaksi italowesterneihin ja on niistä merkittävin ja myös ajallisesti sen huipentuma[1]. Pääosissa näyttelevät perinteisesti konnan rooleja näytellyt Charles Bronson,[2] Claudia Cardinale ja yhdysvaltalaisen lännenelokuvan hyvän miehen ikoni Henry Fonda, joka poikkeuksellisesti näyttelee elokuvan konnaa, sadistista ja kylmäveristä murhaajaa.[3]
Dollaritrilogian menestyksen takia Paramount suostui rahoittamaan Leonen uuden elokuvan. Siitä ei kuitenkaan tullut Yhdysvalloissa taloudellista menestystä. Lisäksi Yhdysvalloissa elokuvasta oli leikattu pois 25 minuuttia. Kaupallinen epäonnistuminen vaikutti myös Leonen ohjaajanuraan.[4] Hän ohjasi sen jälkeen vain kaksi elokuvaa, vähemmälle huomiolle jääneen italowesternin Maahan, senkin hölmö! (1971) ja mestariteoksena pidetyn gangsterielokuvan Suuri gangsterisota (1984).[5]
Huuliharppukostajaa poikkeaa dollaritrilogiasta pyrkimyksessä realismiin ja kunnianosoituksena perinteiselle westernille. Siinä on viittauksia moniin lajin klassikoihin, kuten Fred Zinnemannin Sheriffiin ja George Stevensin ohjaukseen Etäisten laaksojen mies.[2] John Ford -vaikutteita on erämaan ja sivistyksen ristiriitaa käsittelevä teema. Fordilaisia vaikutteita on myös maiseman käyttö dramaturgisena elementtinä[1]. Sitä on luonnehdittu oopperamaiseksi elokuvaksi, jonka teho on ennen muuta visuaalisesti erityisen vaikuttavassa laajakangaskuvauksessa, perinteiselle lännenelokuvalle epätavallisissa henkilöhahmoissa ja Ennio Morriconen musiikissa,[4] jonka ansiosta Villi länsi kohoaa elokuvakriitikko Pertti Avolan mukaan fyysisen tilan ohella henkiseksi tilaksi[1].
Arto Pajukallio arvioi kritiikissään pitkittyvän aloituskohtauksen yltävän absurdeihin ulottuvuuksiin ja itse elokuvan tutkivan lännen valloituksen sekä samalla myös kapitalismin historiaa. Bronsonin näyttelijäntyötä pidetään hillittynä ja Morriconen musiikkia unohtumattomana.[6]
Elokuvan juoni muistuttaa pitkälti Johnny Guitarin tarinaa.[7]
Suomen elokuvatarkastamon vaatimuksesta elokuvasta leikattiin Suomessa 4 minuuttia 12 sekuntia eli 115 metriä. Siitä poistettiin pojan ampuminen ja miehen kidutus mankelissa sekä lyhennettiin kuolevan johtajan ryömimistä savikuopassa ja huuliharppukostajan veljen hirttämistä.[8] Huuliharppukostaja oli Suomessa vuoden 1970 katsotuin ulkomainen elokuva 222 601 katsojallaan.[9]
Huuliharppukostaja on kuvattu kuvasuhteella 2.35:1. Tämä laajakuvaformaatti on tyypillinen spagettiwestern-elokuville ja tuo esiin elokuvan laajat maisemat sekä yksityiskohtaiset lähikuvat, jotka ovat olennainen osa elokuvan visuaalista tyyliä. Television kuvauhde on 16:9 joten kuva ei täytä kuvaruutua kokonaan televisiossa. Esimerkiksi nelonen leikkasi 26.10.2024 kuvasta osan pois jotta sai kuvaruudun täyteen pilaten osan tyylistä.
.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päähenkilön (Charles Bronson) nimeä ei kerrota koko elokuvan aikana, vaan hänestä käytetään yksinkertaisesti nimitystä Harmonica (Huuliharppu), joka viittaa hänen mukanaan kantamaansa huuliharppuun.
Harmonica saapuu junalla pieneen kaupunkiin tapaamaan Frank-nimistä miestä (Henry Fonda). Frank on palkannut rosvojoukon järjestämään huuliharppumiehelle ansan. Huuliharppumies kuitenkin surmaa Frankin kätyrit. Samaan aikaan Frank ja hänen kumppaninsa surmaavat Sweetwater Ranch -nimisellä tilalla rauhallista elämää viettävän McBainin perheen. Kaupunkiin saapuu nuori Jill McBain (Claudia Cardinale), joka oli tulossa miehensä luokse. Päästyään Sweetwater Ranchille hän huomaa, mitä on tapahtunut. Sheriffi ilmoittaa epäilevänsä murhista Cheyenne-jengiläisiä, jotka pukeutuvat pitkiin ruskeisiin takkeihin. Motiivi on kuitenkin epäselvä. Jill päättää jäädä asumaan tilalle yksin.
Cheyenne-jengiläisten johtaja (Jason Robards) ei ilahdu saamastaan julkisuudesta. Häntä kiinnostaa, kuka on lavastanut hänet ja hänen kaverinsa syyllisiksi. Häntä myös arveluttaa huuliharppumiehen salaperäisyys, joten hän alkaa selvitellä miehen taustoja.
Roolitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Henry Fonda ei ensin ollut halukas ottamaan Frankin roolia, joten Leone lensi New Yorkiin taivuttelemaan häntä: "Kuvittele tämä: kamera kuvaa asemiestä vyötäisistä alaspäin, kun hän vetää aseensa ja ampuu juoksevan lapsen. Kamera kuvaa ylöspäin ampujan kasvoihin ja ... se on Henry Fonda." Tapaamisen jälkeen Fonda soitti ystävälleen Eli Wallachille, joka neuvoi hyväksymään "elämäsi tarjouksen".
Fonda tuli kuvauspaikalle parrakkaana ja ruskeissa piilolinsseissä. Näiden hän oli arvellut sopivan hyvin roolihahmon pahuuteen ja auttavan yleisöä hyväksymään hänet "uutena Fondana" näyttelemässä pahaa henkilöä. Leone käski poistamaan piilolasit ja ajamaan parran. Leonen mielestä juuri Fondan siniset silmät kuvastavat parhaiten tappajan jäänkylmää luonnetta. Rooli oli ensimmäisiä, joissa yksi tärkeimmistä näyttelijöistä esittää elokuvan antagonistia.
Huuliharppukostajan roolia tarjottiin aluksi Clint Eastwoodille; hänen kieltäydyttyään Leone palkkasi Charles Bronsonin, joka taas oli aikaisemmin kieltäytynyt Nimettömän (Nobody) miehen roolista Kourallinen dollareita -elokuvassa. James Coburn oli ehdolla rooliin, mutta palkkiopyyntö oli liian suuri.
Robert Ryan hyväksyi aluksi sheriffin roolin, mutta vetäytyi pois saatuaan suuremman roolin Sam Peckinpahin Hurjaan joukkoon.
Mortonin rooliin pyydettiin Enrico Maria Salernoa ja Robert Hosseinta. Hossein otti tarjouksen vastaan mutta joutui vetäytymään teatteriproduktioiden takia. Rooliin valittu Gabriele Ferzetti sanoo DVD-haastattelussa sitä yhtenä parhaimmistaan, "kohtalokseen ('Fate, Destiny')".
Näyttelijä Al Mulock (joka esiintyy myös Leonen elokuvassa Hyvät, pahat ja rumat), teki itsemurhan kuvausten aikana. Hän hyppäsi rooliasussa hotellin ikkunasta. McBainiä näytellyt Frank Wolff teki itsemurhan Roomassa 1971.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Claudia Cardinale | … | Jill McBain |
| Charles Bronson | … | "Harmonica" |
| Jason Robards | … | Manuel "Cheyenne" Gutiérrez |
| Henry Fonda | … | Frank |
| Gabriele Ferzetti | … | Morton |
| Paolo Stoppa | … | Sam |
| Woody Strode | … | Stony |
| Jack Elam | … | Snaky |
| Keenan Wynn | … | sheriffi |
| Frank Wolff | … | Brett McBain |
| Lionel Stander | … | baarimikko |
| Al Mulock | … | Knuckles |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Avola: Ruutia valkokankaalla. Helsinki: Jalava, 2017. ISBN 978-951-887-553-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Avola, s. 161
- ↑ a b Avola, s. 160
- ↑ Matt Cale: Once Upon a Time in the West Ruthlessreviews.com. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Lucia Bozzola: Once Upon a Time in the West Allmovie.com. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Yuri German: Once Upon a Time in America Allmovie.com. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 21.4.2012, sivu D 11
- ↑ Leonard Maltin: Leonard Maltin's Movie and Video Guide 1993, s. 903. Penguin Books, 1992. ISBN 0-45-117579-4 (englanniksi)
- ↑ Huuliharppukostaja Elonet. Tarkastustiedot, viitattu 21.4.2012
- ↑ Niko Jutila: Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1970 (ks. huomautukset!) Elokuvauutiset.fi. Viitattu 24.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huuliharppukostaja Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- FilmGoerin arvostelu
- Hannu Salmi: Huuliharppukostaja
- Hanno rubato un tram (1954) (nimeä ei mainittu)
- Pompeijin viimeiset päivät (1959) (nimeä ei mainittu)
- Taistelu Rhodoksesta (1961)
- Kourallinen dollareita (1964)
- Vain muutaman dollarin tähden (1965)
- Hyvät, pahat ja rumat (1966)
- Huuliharppukostaja (1968)
- Maahan, senkin hölmö! (1971)
- Un genio, due compari, un pollo (1975) (nimeä ei mainittu)
- Suuri gangsterisota (1984)