Huppusieppo
| Huppusieppo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Pensassiepot Petroicidae |
| Suku: | Huppusiepot Melanodryas |
| Laji: | cucullata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Melanodryas cucullata |
|
| Katso myös | |
Huppusieppo (Melanodryas cucullata) on laajalla alueella Australiassa tavattava pensassieppojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan huppusieppo on noin 15–17 cm. Huppusieppokoiras on väritykseltään mustavalkoinen. Koiraan, pyrstö, selkä ja pää sekä kurkku ovat väritykseltään mustat. Siivet ovat mustat ja niissä on valkoinen siipijuova. Vatsa ja alaperä ovat valkoiset. Lajin naaras on selästään ja päästään ruskehtavan harmaa. Vatsa on naaraalla harmaa ja siivet tummanruskeat ja niissä on valkoinen juova. Nuoret linnut ovat väriltään tummanruskeita valkoisin täplin.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huppusieppoa tavataan koko Australian mantereelta lukuun ottamatta Cape Yorkin niemimaata, Carpentarianlahden rannikkoa, Simpsonin aavikkoa ja Nullarborin tasankoa. Yleisin laji on Kaakkois-Australiassa.[2] Linnun elinympäristöä ovat eukalyptusmetsät, joissa kasvaa lisäksi akaasiapensaikkoa ja malleekasvustoa. Laji elää usein hakkuuaukeiden tai muiden avoimien alueiden lähistöllä. Huppusieppokantaa uhkaa elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen laajojen hakkuiden vuoksi.[3]
Pesiminen ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huppusiepot ovat yksiavioisia. Lajin pesimäkausi kestää elokuulta marraskuulle ja samalla parilla voi olla pesimäkauden aikana useampikin kuin yksi pesintä. Naaras rakentaa pesän puussa olevaan halkeamaan tai koloon lehdistä ja puunkuoren paloista, jotka se sitoo yhteen hämähäkinseitillä. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa ja hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Pesivällä naaraalla voi olla hautomisessa apuna myös muita naarashuppusieppoja.[2][3]
Huppusiepon ravinto koostuu niveljalkaisista, pääasiassa hyönteisistä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Melanodryas cucullata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hooded Robin Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 18.11.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Hooded Robin New South Wales Government, Department of Environment, Climate Change and Water. Arkistoitu 20.10.2009. Viitattu 18.11.2009. (englanniksi)