Hunderfossenin vesivoimalaitos
| Hunderfossenin vesivoimalaitos
Hunderfossen kraftverk |
|
|---|---|
 Ohijuoksutus toukokuussa 2012 |
|
| Valtio | Norja |
| Sijainti | Lillehammer |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1960 [1] |
| Sähköverkkoon | 1963 [2] |
| Valmistunut | 1963 [2] |
| Omistaja | Opplandskraft DA |
| Operaattori | Hafslund Kraft (en) (käännä suomeksi)[3] |
| Pato | |
| Nimi | Hunderfossenin pato |
| Tyyppi | gravitaatiopato, betonia |
| Vesistö | Glomman vesistö |
| Joki tai koski | Gudbrandsdalslågen, Hunderfossen |
| Valuma-alue | 11 429 km² [4] |
| Keskivirtaama | 255 m³/s [a] |
| Korkeus | 16 m [4] |
| Pituus | 280 m [4] |
| Juoksutuskanavia | 10 |
| Juoksutusvirtaama | 3 000 m³/s [4] |
| Sääntelytilavuus | 1,0 km³ [2] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi |
jokivoimalaitos tunnelivoimalaitos |
| Pudotuskorkeus | 46,4 m [2] |
| Rakennevirtaama | 320 m³/s [4] |
| Turbiinit | 2 × Kaplan (58 MW) [4] |
| Kapasiteetti | 116 MW [4] |
| Säännöstelyaika | 46 vrk [b] |
| Vuosituotanto | 608,2 GWh [2] |
 Hunderfossenin vesivoimalaitos |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hunderfossenin vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Gudbrandsdalslågenissa Innlandetin fylken Lillehammerin kunnassa Norjassa. Voimalaitos on jokivoimalaitos ja samalla tunnelivoimalaitos, koska pato ja voimalaitosyksikköä yhdistää noin kaksi kilometriä pitkä tunneli. Voimalan omistaa Opplandskraft DA [5].[4][6]
Pato
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pato sijaitsee Grunrudmoenista kilometri etelään päin [c]. Se on 280 metriä pitkä ja toinen pää loppuu jokea kaventavalle niemelle sen oikealla rannalla. Padon ylittää paikallistie (Fossekrovegen [c]). Niemellä sijaitsee myös kalaporras ja jonkin verran rakennuksia. Pato on 16 metriä korkea ja se nostaa joen vedenpintaa lähes yhtä paljon. Padon yläpuolelle jää veden alle piiloon Hunderfossen, jolla oli pudotusta 8,8 metriä [1]. Varastoallas ei kuitenkaan ole vedensäännöstelyä varten, koska altaan säätelyvara on noin 1 002 miljoonaa kuutiometriä [2] ja sillä määrällä voimalaitos pyörisi yli kuukauden. Vedenpintaa on korotettu siksi, että tuloaukkoon riittäisi aina vettä ja että pinnankorkeuden lisääminen kasvattaisi hieman sähkötuotannon tehoa.[5][6]
Tulvakaudella vettä tulee voimalaan enemmän kuin se pystyy hyödyntämään. Ylimäärä vedestä juoksutetaan 10 ohijuokutusportin kautta ohitse. Portit päästävät vedet padon yli joen keskiuomaan. Mikäli kaikki portit ovat yhtäaikaa auki, voidaan vettä juoksuttaa ohi 3 000 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Voimala pystyy hyödyntämään vain 320 m³/s, joka kuitenkin on riittävä määrä suurimman osan vuotta.[5][6]
-
Juoksutus käynnissä -
Ohjausyksikkö ja muuntaja, Kaplan-turbiinin juoksupyörä -
Näkymä patoaltaan puolelta -
Alapuoli paljaana vähänveden aikana
Kalaporras
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Padon lähellä sijaitsee kalankasvatuslaitos, jossa kasvatetaan vuosittain 20 000 taimenta. Näiden istutuksilla korvataan patohankkeessa tuhoutuneet taimenen kutualueet. Paikalliset kutsuvat taimenia nimellä hunderørret ja niitä pidetään eräänä taimenien alalajina. Vaelluskaloja varten on rakennettu padon yhteyteen 170 metriä pitkä kalaporras.[4][7][5]
Voimalaitos ja tunneli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimalan turbiiniyksikkö on sijoitettu alajuoksulle päin noin kahden kilometrin päähän. Sinne johtaa tunneli, jonka yläsuu sijaitsee voimalan länsisivussa eli oikean rannan tuntumassa. Turbiiniyksikkö sijaitsee kalliossa joen itäpuolella, joka jää joen vasemmalle puolelle. Tunnelille tulee pudotusta parin kilometrin matkalla 46,4–46,7 metriä [1][2]. Turbiiniyksikössä toimii rinnakkain kaksi samalaista Kaplan-turbiinia, joiden yhteiskapasiteetti on 116 megawattia (MW, [4] tai 112 MW [2][5]). Voimalan rakennevirtaamaa 299 m³/s [2] (tai 320 m³/s [4][5]) tarvitaan vain tulva-aikana, koska joen keskivirtaama on 255 m³/s [a]. Voimalan vuosituotannon keskiarvo on 608,2 GWh [2], mutta se vaihtelee vuosittain suuresti [5][6].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalan patoa alettiin rakentamaa vuonna 1960 ja se alkoi tuottaa sähköä vuonna 1963 yhdellä turbiinilä ja seuraavana vuonna 1964 toisellakin turbiinilla.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hunderfossen kraftverk i Gudbrandsdalslågen ((valokuvan taustatietoa)) digitaltmuseum.no. 2011. Oslo, Norja: Anno Norsk skogmuseum. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Hunderfossen nve.no. Oslo, Norja: NVE. Viitattu 27.3.2020. (norjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.nve.no/energiforsyning/vannkraft/vannkraftdatabase/vannkraftverk/?id=164. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f g h i j k Rosvold, Knut A.: Hunderfossen kraftverk Store Norske Leksikon. 13.9.2019. Oslo, Norja. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g Hunderfossen akerhusenergi.no. Rånåsfoss,: Akerhus Energ AS. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d Hunderfossen e-co.no. Oslo, Norja: Hafslund E-CO Vannkraft. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)
- ↑ Vøllestad, Asbjørn: Hunderørret Store Norske Leksikon. 30.6.2014. Oslo, Norja. Viitattu 29.3.2020. (norjaksi)