Humppilan työväentalo

Humppilan työväentalo
Osoite	Rinnekuja 6, 31640 Humppila
Sijainti	keskusta, Humppila
Koordinaatit	60°55′33″N, 23°22′12″E
Valmistumisvuosi	1910 (1. talo) 1923 (nykyinen talo)
Tuhoutui	1944 (1. talo)
Rakennuttaja	Humppilan Työväenyhdistys ry
Omistaja	Humppilan Työväenyhdistys ry
Runkorakenne	hirsi
Julkisivumateriaali	lauta
Kerrosluku	2
Kerrosala	610 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Humppilan ensimmäinen työväentalo noin vuonna 1920

Humppilan työväentalo on Humppilan kunnan keskuksessa sijaitseva työväentalo. Se on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriperintöä.

Historiaa

Humppilaan perustettiin wrightiläinen työväenyhdistys vuonna 1901. Mukana oli muun muassa opettaja ja pappi. Työväestö ei kuitenkaan kokenut tätä yhdistystä tai sen lähtökohtia omakseen. Humppilan työväenyhdistys ry perustettiin vuonna 1904, ja se liittyi Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1906. Jäsenmäärä syksyllä 1904 oli 109 henkilöä, ja kahden vuoden päästä jo 220 henkilöä. Vuoden 1917 paikkeilla jäseniä oli jo kolmisen sataa.

Ensimmäiseksi toimitilakseen yhdistys osti vuonna 1906 leipuri Saukkoselta kanalan, josta kunnostettiin työväentalo. Pian päätettiin kuitenkin rakentaa kokonaan uusi talo. Hirret ostettiin kesällä 1909, ja tupaantuliaisia vietettiin lokakuussa 1910. Suurin osa rakennustyöstä tehtiin talkootyönä.

Marraskuussa 1917 Humppilaan perustettiin punakaarti, ja sen esikunta piti majaansa työväentalolla. Työväenyhdistyksen toiminta katkesi tammikuussa 1918 sisällissodan alkuun. Kunta otti sisällissodan jälkeen työväentalon haltuunsa ja myi sen irtaimistoineen paikalliselle suojeluskunnalle. Tämä talo poltettiin jatkosodan loppuvaiheessa, kun paikkakunnalla alkoi kiertää huhu, että se olisi täytynyt palauttaa työväenyhdistykselle sodan päätyttyä.

Yhdistystoiminta saatiin kuitenkin käyntiin, ja vuoden 1919 lopussa jäseniä oli jo 147. Seuraavana vuonna päätettiin uuden talon rakentamisesta. Vuonna 1920 yhdistyksen nimi myös muutettiin Humppilan Työväenyhdistys Raivaaja ry:ksi. Tämä tehtiin muodollisesti lakkauttamalla vanha yhdistys ja perustamalla uusi. Uutta taloa varten tontti saatiin hankittua kevättalvella 1921. Hirsitalkoita pidettiin maaliskuussa. Talo oli käyttökunnossa kesällä 1923, ja sitä viimeisteltiin loppuvuodelle saakka. Muun muassa kulissit näyttämölle maalattiin marraskuussa.

1930-luvun alussa Lapuanliike aiheutti jonkin verran häiriöitä. Syyskuussa 1931 liikkeen kannattajia tunkeutui työväentalolla pidettyihin iltamiin ja varasti sieltä Marxia esittävän taulun sekä taulun, johon oli kirjattu sisällissodassa kuolleiden humppilalaisten nimet. Tekijöitä ei tuomittu. Vuoden 1932 alussa taloa päätettiin alkaa vartioida, sillä sitä kohtaan oli esitetty uhkauksia.

1960-luvulla yhdistyksellä alkoi olla taloushuolia, ja talon ylläpito hankaloitui. Vuosikymmenen lopulla talon myyntiä harkittiin. 1970-luvulla toiminta kuitenkin alkoi elpyä. Talolla alettiin järjestää bingoa, josta tuli lisätuloja. Taloa alettiin myös vuokrata kansalaisopistolle. Nykyään (2022) talo on edelleen Humppilan työväenyhdistyksen omistuksessa ja käytössä.

Rakennus

Vuonna 1910 valmistuneessa ensimmäisessä talossa oli juhlasali, näyttämö, ravintola ja kammari. Sen kokonaispinta-ala oli noin 200 m².

Nykyinen talo on hirsirunkoinen, lautavuorattu ja punaiseksi maalattu. Siinä on kaksi kerrosta, ja sen pinta-ala on 610 m². Katto oli alun perin päreestä, sittemmin vaihdettu tiili- ja peltikatoksi. Sisäseinissä on ollut insuliittilevyt ja katossa panelointi. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen ja kahden huoneen ja keittiön asunto, alun perin vahtimestaria varten.

1940–1950-luvuilla tehtiin paljon korjauksia: muun muassa maalausta, katon täyttö, koivuparketin laittoa sekä muurin korjaus.

Taloon tehtiin peruskorjaukset vuosien 1980–2005 välisenä aikana: salin, näyttämön, ravintolan ja keittiön korjaus, kunnan vesi ja viemäri, wc-tilat, keskuslämmitys ja uudet ikkunat. Vuonna 2009 Humppilan Työväenyhdistys ry haki ja sai EU-rahoitusta lisäremonttiin, jossa huollettiin taloa ulkopuolelta. Katto korjattiin ja maalattiin, ulkovuori ja lahot räystäät sekä vesikourut uusittiin. Myös talon päätyjen lahot ikkunat sekä ulko-ovet ja pannuhuoneen rappuset uusittiin.

Toimintaa työväentalolla

Alkuaikoina talolla toimi muun muassa torvisoittokunta ja puhuja- ja näytelmäseurat. Siellä järjestettiin iltamia, jotka olivat sekä virkistystilaisuuksia että varainhankintakeino. Sisällissodan jälkeen iltamilla kerättiin varoja myös punaorpojen hyväksi. Lisäksi talolla toimi kirjasto, johon saatiin kunnalta rahoitusta viinaverorahoista. Vuonna 1909 lainauksia tehtiin yli 500 kertaa. Taloa vuokrattiin myös ulkopuolisille. Vuoden mittaan järjestettäviä juhlia olivat muun muassa kevät-, kesä- ja syysjuhlat, juhannusjuhlat, uudenvuoden juhlat sekä jouluiset kuusijuhlat.

Voimistelu- ja urheiluseura Woima perustettiin vuonna 1917, ja se sai harjoitella työväentalolla ja säilyttää kalustoaan siellä. Toiminta katkesi sisällissotaan, ja se aloitettiin uudelleen 1922. Nimeksi tuli Raivaajan Veikot. Lajeja olivat maastojuoksu, hiihto, yleisurheilu, voimistelu ja pesäpallo.

Vuonna 1926 työväenyhdistys osti Humppilan ensimmäisen elokuvakoneen, ja elokuvia alettiin näyttää seuraavana vuonna. Näytökset pidettiin sunnuntai-iltapäivisin, ja niiden jälkeen oli tanssit. Jo 1928 hankittiin parempi elokuvakone, sillä näytökset olivat hyvin suosittuja. Vuonna 1937 ostettiin äänielokuvalaite. Myöhemmin näytöksiä alkoi olla myös perjantaisin ja lauantaisin. Television yleistyminen vähensi elokuvien suosiota, ja 1960-luvulla elokuvien näyttäminen lopetettiin.

Keväästä 1943 kevääseen 1944 talolla majoitettiin siirtoväkeä.

1980-luvun alussa talolla järjestettiin kokouksia, bingoa, juhlia, nuorisotoimintaa, teatteria, tansseja, urheiluharjoituksia ynnä muuta. Nykyään (2022) taloa vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Muun muassa Humppilan Eläkkeensaajat ry toimii siellä säännöllisesti järjestäen karaokea, boccia-peliä ym.