Huittulan työväentalo
| Huittulan työväentalo | |
|---|---|
 Huittulan työväentalo 1900-luvun alussa |
|
| Osoite | Huittulan harju, Sääksmäki |
| Sijainti | Valkeakoski |
| Valmistumisvuosi | 1904 |
| Purkuvuosi | 1962 |
| Omistaja | Huittulan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Pituus | 21 m |
| Leveys | 11 m |
 |
|
Huittulan työväentalo sijaitsi Sääksmäellä Huittulan Harju-nimisellä maapalalla, joka oli ostettu Saarelan talon lohkohuutokaupassa. Alun perin maapala oli yhdistyksellä vuokrattuna. Hirsirakenteinen työväentalo valmistui tälle paikalle 1904 talkootyönä. Huittulan Työväentalo huutokaupattiin purettavaksi ja poissiirrettäväksi 1962.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen perustaminen ja alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huittulan Työväenyhdistys Alku perustettiin 16. helmikuuta 1902. Kokous pidettiin muurari Vilhelm Kollinin pirtissä. Jäseneksi liittyi 42 huittulalaista. Se oli Sääksmäen työläisten ensimmäinen oma yhdistys.[1]
Oman talon hankkiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma talo valmistui vuonna 1904. Talon rakentajina olivat mm. V. Nurminen, Kustaa Pietilä, Jussi Helenius ja E. Nieminen. Rakennustarvikkeiden hankkimiseksi yhdistys laski liikkeelle osakelainan, jonka takuumiehinä oli 62 jäsentä. Rakennustarpeiden toimittaja oli A. Hagén. Lahjoittajina olivat jotkut kartanot ja muutama maanviljelijä taloon tarvittavien hirsien osalta.
Talo sisälsi juhlasalin, joka on 11 metriä leveä, 11 metriä pitkä, näyttämö on 6 metriä leveä ja 6 metriä pitkä, keittiö ja pukuhuone sekä eteinen. Koko rakennuksen pituus on 21 metriä ja leveys 11 metriä. Talo sijaitsi Huittulan harjun rinteellä vuokratontilla, matka Pohjan sahan laivalaiturille oli 2 kilometriä ja Kuurilan rautatieasemalle 10 kilometriä.
Huhtikuussa 1910 päätettiin ostaa talon maa-alue omaksi Saarelan talon huutokaupassa, ja elokuussa tämän Huittulan Harju-nimisen maapalan kauppa hyväksyttiin yksimielisesti. Palstatilasta erotettiin tonttimaaksi kolme tonttia, jotka vuokrattiin. Vuonna 1911 rakennettiin ulkohuone ja talon seinien alapuoli päätettiin laudoittaa, yläpuoli paperoida ja laittaa ikkunat kaksinkertaisiksi. Tammikuussa 1912 päätettiin hankkia näyttämön puoleiselle seinälle taidemaalaus, jonka toteutti taidemaalari M. Carlstedt. Päätöksen mukaan näyttämön päälle maalataan ”kaksi miehen kuvaa ja maapallon kuva väliin”. Huhtikuussa 1916 annettiin V. Nurmiselle rappujen ja arkistokirstun teko. Syksyllä päätettiin laittaa pukuhuoneen naulakot ja kalossihyllyt numeroituina.
Kun talo sisällissodan jälkeen oli saatu takavarikosta ja siistitty, sinne hankittiin uutta irtaimistoa tuhotun tilalle. Vuoden 1921 marraskuussa taloon hankittiin sähkö ja vuonna 1923 uusittiin talon pärekatto. Vuonna 1924 talossa tehtiin sisäkorjaus, jolloin sali tapiseerattiin ja taidemaalari Kalle Carlstedtin uudelleen maalaama kuva-aihe asetettiin uudelleen muotoillun näyttämöaukon päälle. Talon kunnostus tuotti jatkuvaa huolta erityisesti paloturvallisuuden osalta. Joulukuussa 1959 keskusteltiin vakavasti talon kohtalosta. Vihdoin 8. marraskuuta 1962 päätettiin myydä työväentalo Arvo Kujaselle purettavaksi ja poissiirrettäväksi. Ostaja säilytti Carlstedtin maalaaman reliefin ehjänä ja luovutti sen takaisin yhdistykselle, joka sitten puolestaan lahjoitti reliefin vuonna 1982 Valkeakosken kaupungille. Vuonna 1971 Huittulan Työväenyhdistys myi tontin Valkeakosken Sosialidemokraattiselle Kunnallisjärjestölle.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luokkataistelun merkit näkyivät helmikuussa 1905 järjestetyssä mielenosoituskulkueessa, jolla kiinnitettiin erityisesti huomiota äänioikeusasiaan. Valkeakosken Työväenyhdistyksen jäsenet marssivat työväentalolta eli ”torpalta” Huittulan Työväentalolle. Huittulan työväenyhdistyksen jäsenet tulivat vastaan Voipaalan mäelle, missä kajautettiin yhteisesti eläköönhuudot. Huittulan työväentalossa laulettiin lauluja Työväen laulukirjasta, joka samalla hyväksyttiin käyttöön. Päätöksenä oli näytelmä ”Vapauden sorto” ja lopuksi tanssia. Väkeä oli mukana 200-250 henkeä.[2]
Sisällissodan aikana toiminta oli keskeytyksissä lähes vuoden. Työväentalo oli takavarikossa ja ensimmäinen kokous pidettiin Amanda Vahteran kodissa 5. tammikuuta 1919. Kun talo oli saatu takavarikosta ja siistitty, pidettiin tupaantuliaiset 13. heinäkuuta 1919. 1920-luvulla Huittulan Työväentalo oli suosittu iltamien pitopaikka, ja sitä vuokrattiin ahkerasti myös ulkopuolisille. Työväentalon purkamisen jälkeen yhdistyksen toimintaa jatkettiin muissa tiloissa.
Yhteinen Sääksmäen Työväenyhdistys syntyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1990 syntyi keskustelua Sääksmäen sosialidemokraattisten työväenyhdistysten yhteenliittämisestä. Vuonna 1992 yhdistyminen toteutui siten, että Pohjois-Sääksmäen Työväenyhdistys ja Saarioispuolen-Tarttilan Työväenyhdistys lakkautettiin ja näiden yhdistysten jäsenet siirtyivät Huittulan Työväenyhdistyksen jäseniksi, joka muutti nimensä Sääksmäen Työväenyhdistykseksi 10. helmikuuta 1993. Jo aiemmin Huittulan Työväenyhdistykseen oli liitetty Tyrvännön Työväenyhdistys Koitto samalla periaatteella. Samassa yhteydessä Tarttilan työväentalo siirtyi uudelle yhdistykselle ja ensimmäinen yhteinen tapahtuma järjestettiin Tarttilan työväentalolla 15. elokuuta 1992.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Blomqvist, Raimo: Työväenyhdistyksen 100-vuotishistoriikki, Sääksmäen Työväenyhdistys r.y. 1902-2002. Valkeakoski: Sääksmäen Työväenyhdistys ry, 2002. ISBN 952-91-4441-5
- ↑ Vuorinen, Kalle & Vuorinen, Olli: Valkeakosken Työväenyhdistys ry 100 vuotta 1896–1996. Valkeakoski: Valkeakosken Työväenyhdistys ry, 1996. ISBN 952-90-7944-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SDP:n selvitys: Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.