Hugo von Habermann

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hugo von Habermann
Hugo von Habermann: Torso.

Hugo Joseph Anton von Habermann ( 14. kesäkuuta 1849 Dilligen – 27. helmikuuta 1929 München) oli saksalainen taidemaalari ja taideopettaja. [1] [2]

Pienoiselämäkertaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Habermann syntyi ratsuväenupseerin pojaksi. Suku oli aatelinen. Tuleva taiteilija muutti Müncheniin koulupoikana, missä kävi suomalaista lukioita vastaavan koulun. Vanhemmat toivoivat pojastaan juristia, mutta von Habermann opiskeli alaa lähinnä velvollisuudentunnosta. Vapaa-ajallaan hän omistautui todellisille mielenkiinnon kohteilleen, piirtämiselle ja maalaamiselle. [3]

Von Habermann osallistui Saksan–Ranskan sotaan upseerina. Hän sai tehtäväkseen avustaa taiteilijaa tämän piirtäessä kuvia sotavangeista Ingolstadtissa. Tämän jälkeen hän päätti lopettaa oikeustieteen opiskelun. [3]

Vuonna 1871, von Habermann kirjoittautui opiskelijaksi Münchenin taideakatemiaan. Siellä häntä opetti hyvän taideopettajan maineessa ollut Karl von Piloty. Opinnot kestivät vuoteen 1879 asti. Vuotta aikaisemmin hän oli jo liittynyt taiteilijaosuuskuntaan. [1] [3]

Yhdessä taiteilijaystäviensä Bruno Piglheinin ja Fritz von Uhden kanssa von Habermann avasi uuden taideopetusta antaneen ateljeen Müncheniin. Valitettavasti ateljee joutui lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Hänen elämänsä seuraavat viisi vuotta ovat heikosti dokumentoidut. Viittä vuotta myöhemmin hän murtautui suuren yleisön tietoisuuteen työllään "Konsultointi (Ein Sorgenkind)", jossa huolestunut äiti on lapsensa kanssa lääkärin luona. Teos palkittiin kultamitalilla, vaikka eräiden kriitikoiden mielestä aihe oli epäkiinnostava. [3]

Vähitellen von Habermannin tyyli alkoi muuttua. Hän alkoi liikkua impressionismista kohti jugendtyyliä. Sen lisäksi hän maalasi niin paljon kuvia alastomista naisvartaloista, että häntä ryhdyttiin kuvaamaan vähemmän mairittelevalla nimellä "lihamaalari". Vähemmän mairittelevasta lisänimestä huolimatta monet Münchenin yläluokkaiset naiset tilasivat häneltä muotokuviaan. [1] [3] [4]

Sen jälkeen kun von Habermannin oma ateljee oli loppunut opiskelijoiden vähyyteen, hän toimi opettajana Münchenin taideakatemiassa. Häntä pidettiin hyvänä opettajana. Hän antoi merkittävän panoksen Kroatian maalaustaiteeseen, sillä hänen oppilainaan olivat Miroslav Kraljević ja Josip Račić, jotka perustivat yhdessä muiden kroaattiopiskelijoiden kanssa väljän ryhmän nimeltä Die Kroatische Schule. [5]

Vuonna 1892 von Habermann oli perustamassa Müncheninin Secession- yhdistystä. Se halusi irtisanoutua vanhakantaisesta taiteesta.Sen maalaukset olivat saksalaista impressionismia, symbolismia ja jugendia. Hänet valittiin vuonna 1892 yhdistyksen vara- ja vuonna 1904 puheenjohtajaksi. Yhdistys toimi aina 1930-luvulle, jolloin kansallissosialistit kielsivät sen toiminnan. [3] [6]

Baijerin prinssiregentti Luitpold myönsi von Habermannille professorin arvonimen vuonna 1905. Viimeiset vuotensa von Habermann sairasteli, minkä vuoksi häntä nähtiin julkisuudessa harvoin. [3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]